Pörssikurssit tippuivat 1920-luvulla ja kuumana käynyt pörssi poksahti. Myös Ruotsissa oli pörssikupla, mutta esimerkiksi Wallenbergien mahtisuvulla ja heidän Investor-yhtiöllään oli jo kokemusta hypätä ajoissa pois ylikuumentuneilta markkinoilta toisin kuin tottumattomalla Moses Skurnikilla.
Kuuluisa pankkiirisuku Rothschild joutui myös vaikeuksiin 1900-luvun alussa. Lontoon tytäryhtiö N. M. Rothschildin kannattavuus heikkeni kovasti, mutta vuosisatojen mittainen kokemus ja sen luoma vakavaraisuus pelastivat yhtiön.
"Kun finanssitalous nousee reaalitalouden yläpuolelle, kun jalat irtoavat maasta, jossain vaiheessa tulee poksahdus. Finanssikuplat ovat aikoja, jolloin tehdään pääasiassa tappioita. Voittajiakin on, mutta häviäjiä aina moninkertainen määrä. Moses Skurnik kuului häviäjiin. Myös Wallenbergien ja Rothschildien liiketoimet kärsivät, mutta he kuuluivat eurooppalaiseen valtaeliittiin ja heillä oli myös riskinkantokykyä enemmän kuin Moseksella", analysoi Samuli Skurnik Suomen ensimmäistä finanssimurrosta.
Skurnikin mukaan Suomen toisen finanssimurroksen1980- ja 1990-luvun finanssivoittajiin kuuluu eittämättä Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos.
Moses ei koskaan tehnyt konkurssia, vaan nuoli haavojaan eli maksoi pörssivelkojaan liki kuolemaansa asti. Kuollessaan hänellä ei ollut enää osakkeita, mutta ei myöskään velkoja. Moseksen silmäterän Ab Textil Oy:n kohtaloksi koitui neljäs sukupolvi, joka ei pystynyt pitämään perheyritystä pystyssä ja konkurssi tuli eteen vuonna 1999.
Samulin isoisä Ben-Zion Skurnik yritti - ilmeisesti veljensä Moseksen toimiessa takapiruna - perustaa 1920-luvulla Iin Praavanlahden rannalle metsäteollisuuskeskuksen.
Veljesten hanketta rahoitti tuolloinen Kansallispankin pääjohtaja J. K. Paasikivi, joka oli neuvonut ottamaan valuuttaluottoa eli dollarilainan. Hanke kaatui 1930-luvun alun pulavuosiin ja markan devalvoitumiseen.
Moses Skurnik kuoli tapaturmaisesti kesäkuussa 1934 lento-onnettomuudessa matkalla Karlsbadin (nykyään Karlovy Vary) kylpyläkaupunkiin. Muistokirjoituksen Helsingin Sanomiin laati Lauritsalan kauppalanjohtajana toiminut, Suomen juutalaisten kansalaisoikeustaistelijana kunnostautunut ja ankarana sosialistina tunnettu Santeri Jakobson. Hän oli nykypolvelle tutun ministeri Max Jakobssonin setä.