Kuuma veri kuo­hah­ti Kem­pe­lees­sä

Täysverinen, jalo, luonteeltaan herkkä ja kuuma käsitellä. Sellainen on hevonen, jonka oululainen biologi ja tutkija Kirsi Kupsala hankki itsellensä Pietarista. Hintaa ei edes kannata kysyä.

Oululaisen Kirsi Kupsalan lapsuudenaikainen haave toteutui viime kesänä, kun hän osti Pietarista maailmassakin harvinaisen ahaltek-rotuisen Sultan-Girein.
Oululaisen Kirsi Kupsalan lapsuudenaikainen haave toteutui viime kesänä, kun hän osti Pietarista maailmassakin harvinaisen ahaltek-rotuisen Sultan-Girein.
Kuva: Peura Pekka

Täysverinen, jalo, luonteeltaan herkkä ja kuuma käsitellä. Sellainen on hevonen, jonka oululainen biologi ja tutkija Kirsi Kupsala hankki itsellensä Pietarista. Hintaa ei edes kannata kysyä.

"Venäjän äkkirikkaat ostavat näitä itsellensä statussymboliksi", Kupsala hymähtää.

"Kevyt, älykäs ja herkkä hevonen, sellaiselta Sultan-Girei vaikuttaa. Se hirnahtaa kun näkee minut", Kupsala ihastelee hevostaan puolen vuoden yhteiselon jälkeen. Vihdoin hän on Suomessakin harvinaisen ahaltek-hevosen onnellinen omistaja.

Koska Sultan-Girei on vasta kolmivuotias, se ei vielä kilpaile. Sitä vasta koulutetaan ratsuksi.

"Olen käynyt vasta pari kertaa makaamassa sen selässä, mutta kevään aikana nousen vielä ratsaille", Kupsala sanoo.

Kempeleen kipakassa pakkasessa silkkikarvainen ori on itämaisia silmiä myöten erikoinen näky. Rotu on kehittynyt etelä-Turkmenistanin alueella jopa 3 000-2 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

"Ahaltekilla on autiomaan hevosille tyypillinen ohut karva. Sitä pitää talvella loimittaa, mutta se on tarjennut ihan hyvin tämän talven", Kupsala sanoo.


Lapsena Kupsala
luki hevosista kaiken mahdollisen. Aikuisikään mennessä hänellä on ehtinyt olla useampikin hevonen, mutta monen vuoden haave maailmassakin harvinaisesta ahaltekin hevosesta ei jättänyt Kupsalaa rauhaan. Kunnes eräänä päivänä hänelle kirkastui, että maailma oli muuttunut pienemmäksi ja rodun hankkiminen oli mahdollista.

"Yksi kasvattaja mainitsi minulle tästä, en kyllä ollut ajatellut ostaa", Kupsala paljastaa.

Toki hän oli nähnyt kuvia harvinaisista arohevosista eikä olisi ikinä uskonut, että tällainen voisi omalle kohdalle sattua. Annettinhan näitä Turkmenistanissa diplomaattisena lahjana arvovieraille.

Rotua käytetään etenkin laukkahevosena mutta myös matkaratsuna: kilpailumielessä matkatut reitit ovat 15 ja 160 kilometrin väliltä. Rodun sitkeydestä ja kestävyydestä kertoo vuonna 1935 tehty 4 300 kilometrin vaellus Turkmenistanista Moskovaan: siinä testattiin rodun kestävyyttä ja soveltuvuutta armeijan ratsuhevoseksi. Nykyisin rodulle sopivat perinteiset olympialajit este-, koulu- ja kenttäratsastus.

Tulevasta ratsastuskilpailu-urasta Sultan-Girein kanssa Kupsala tuumii varovasti: Toivottavasti.

Suomessa ahaltek-hevosia on kymmenen yksilöä ja koko maailmassa enää noin 2 000. Paimentolaisomistajilleen elintärkeinä kumppaneina näitä ei aikanaan annettu helposti pois, ja parhaimpia on vaikea saada Venäjältä ja Turkemnistanista muualle.

Ilmoita asiavirheestä