Lukijalta
Mielipide

Kuuluvatko pikavippifirmat sivistys- ja oikeusvaltion laillistettuihin toimijoihin?

Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua pikavippifirmojen kohtuuttomista koroista, oikeastaan yhteiskunnan laillistamasta koronkiskonnasta.

Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua pikavippifirmojen kohtuuttomista koroista, oikeastaan yhteiskunnan laillistamasta koronkiskonnasta. Toisaalta on kauhisteltu julkisen talouden kestävyysvajetta.

Pikavippejä ovat pakotetut käyttämään todellisessa ahdingossa olevat köyhät tai ihmiset, jotka syystä tai toisesta ovat menettäneet elämänhallintansa. He ovat usein alttiita mainosten aivopesulle, jota harjoitetaan monella televisiokanavalla, mutta myös sosiaalisessa mediassa.

Saatavissa olevien tietojen mukaan Suomessa toimi vuonna 2018 jopa yli 80 pikavippifirmaa. Näiden voittoprosentit liikevaihdosta voivat nousta jopa yli 60 prosenttiin. Liikevaihto yhteensä on lähes kaksi miljardia euroa ja voitot yli puoli miljardia euroa. Kuka loppujen lopuksi maksaa nämä voitot?

Pikavipit lisäävät huono-osaisten ahdinkoa entisestään, usein tuhoavat talouden viimeiset rippeet. Mikä ihmisellä on tämän jälkeen edessä? Yhteiskunnan turvaverkot ovat sen jälkeen enää jäljellä ja jokainen, joka niihin joutuu turvautumaan, maksaa yhteiskunnalle. Nämäkin ovat tässä vaiheessa pahasti myöhässä, ihminen on sosiaalisesti ja henkisesti jo monesti menetetty, eikä vain yksi ihminen, vaan useasti koko perhe, esimerkiksi kun joudutaan alihintaan myymään koti.

On vaikeaa, jos ei mahdotonta, laskea yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia pikavippifirmojen toiminnasta. Yhteiskunnan kustannukset ovat joka tapauksessa suuremmat kuin vippifirmojen voitot, voidaan puhua miljardiluokasta joka vuosi.

"Pikavipit lisäävät huono-osaisten ahdinkoa entisestään, usein tuhoavat talouden viimeiset rippeet."

Yhteiskunnassamme on paljon muitakin kielteisiä ilmiöitä, jotka lisäävät julkisen talouden kestävyysvajetta, esimerkiksi suuri avioerojen määrä ja laillistettu uhkapelitoiminta.

Olemme suosineet vapaata markkinataloutta, mutta olemme torjuneet ajatuksen, että vapaan markkinatalouden siipien suojassa aina kehittyy vastuutonta markkinatalotta, josta pikavippifirmat ovat malliesimerkki.

Taitaa olla niinkin, että vastuuttomien yritysten voitot aina maksaa rehellinen ja maksukykyinen veronmaksaja, työikäinen yhtä hyvin kuin eläkeläinenkin.

Voidaan kysyä, kuuluvatko pikavippifirmat lainkaan sivistys- ja oikeusvaltion laillistettuihin toimijoihin? Jos näiden myöntämien lainojen todellinen vuosikorko rajoitettaisiin alle kymmeneen prosenttiin, firmojen olisi pakko selvittää lainanottajien maksukyky ja moni ihmisen vaikeuksiin saattava lainapäätös jäisi tekemättä.

Seppo K. Junnila

Haapajärvi

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.