Kuulovian toteaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on ensiarvoisen tärkeää potilaan jatkohoidon kannalta. Oulun yliopistollisessa sairaalassa on viime vuodesta lähtien tehty kuulonseulonta kaikille vastasyntyneille ja kokemus on kannustava. Seulontaa aiotaan jatkaa vastaisuudessakin.
"Oys on maamme ainoa yliopistosairaala, joka on ottanut kuulonseulonnan käyttöön kaikille vastasyntyneille. Meillä syntyy vuosittain noin 3500 lasta, joten kysymys on aika mittavasta toiminnasta", audiofoniatrian yksikön osastonylilääkäri Mirja Luotonen kertoo.
Vuosittain Oysin seulonnassa jää kiinni noin kaksi prosenttia vastasyntyneistä, mutta jatkotutkimuksissa kuulovika todetaan paljon pienemmällä osalla. Koko Suomessa keskivaikea tai vaikea kuulovika todetaan noin 50:llä lapsella vuosittain.
Puheen ja kielen
kehitys viivästyy
Perjantaina päättyneillä valtakunnallisilla kuulontutkijapäivillä Oulussa puhuneen Luotosen mukaan lasten kuuloviat löydetään monesti liian myöhään. "Kuulovika aiheuttaa ongelmia kielen ja puheen kehitykselle. Näistä ongelmista kärsitään sitten koulussa ja koko elämässä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa vika todetaan, sen vähäisempiä ovat ongelmat. Lapsen kehityksessä ensimmäisellä ikävuodella on suuri merkitys, ja 2-3 ikävuodella erittäin suuri merkitys puheen kehityksen kannalta", Luotonen korostaa.
Oysin lapsivuodeosastolla kuulonseulonta suoritetaan kahden päivän ikäiselle vauvalle emissioseulontakojeella. Parissa päivässä vastasyntyneen korvista yleensä on lapsivesi poistunut, joten seulonnan luotettavuus alkaa olla melko hyvä. "Diagnostiseen tutkimustulokseen ei voida kuitenkaan päästä ja siksi kuulonseulonnan perusteella ei tehdä kuulovammadiagnoosia. Diagnoosi tehdään vasta lisätutkimusten jälkeen", osastonylilääkäri Mirja Luotonen tähdentää.
Kuulon tutkiminen on tähän asti ollut neuvoloiden harteilla, eikä seulontakaan tee turhaksi neuvoloiden työtä. Suosituksena on, että kahdeksan kuukauden ikäiset vauvat tutkitaan niin sanotulla uikulla eli korkealla äänellä. Menetelmä ei ole luotettava, eikä sitä tehdä kaikissa neuvoloissa.
Kuulokoje jo
aivan vauvalle
Kuulovian korjaaminen voidaan aloittaa muutaman kuukauden ikäiselle vauvalle. Oysissa nuorimmat kuulokojeen saajat ovat olleet noin kahden kuukauden ikäisiä. Kaikille kuulokojeesta ei ole hyötyä ja heille apu voi löytyä sisäkorvaistutteesta, jollaisia on asennettu Suomessa vasta seitsemän vuoden ajan. Oysissa vastasyntyneiden kuuloseulonnasta seurannut sisäkorvaistute on asennettu yhdelle potilaalle. Lapsi seulottiin Kainuun keskussairaalassa, mutta jatkotutkittiin Oysissa, joka toimii pohjoisessa pienten lasten kuulotutkimuksen keskuksena.
Oysissa vastasyntyneiden kuulonseulonta on vaatinut usean osaston henkilökunnalta lisäponnistuksia, mistä Luotonen on erittäin kiitollinen. Päivittäin Oysissa seulotaan kymmenkunta vauvaa.
Yliopistosairaaloiden runsaista vauvamääristä johtuen vastasyntyneiden systemaattinen kuulonseulonta ei ole vielä levinnyt muihin yliopistosairaaloihin. Sen sijaan keskussairaaloissa niitä jo tehdään, joko systemaattisesti tai riskiryhmiin kohdistuvina. Riskiryhmän muodostavat vauvat, joiden lähisukulaisella on sisäkorvaperäinen kuulovika, joiden pään tai kaulan alue on epämuodostunut tai vauva on vastasyntyneenä tehohoidossa.