Kuulokoje parantaa käyttäjiensä elämänlaatua merkittävästi. Kuulokojeen käyttöä tulisi kuitenkin opettaa enemmän, jotta käyttäjät osaisivat käyttää sitä paremmin.
Näin toteaa lääketieteen lisensiaatti Arja Vuorialho, joka on ensimmäisenä Suomessa tutkinut kuulokojeiden antamaa hyötyä käyttäjilleen. Kainuussa haastateltiin lähes sataa kuulovikaista ennen kuulokojeen saamista, puoli vuotta kojeen saamisen jälkeen sekä vuosi kuulokojeen saamisesta.
-- Ennen kuulokojesovitusta potilaiden ongelmat olivat huomattavia huonon kuulon vuoksi. Lähes 70 prosenttia sanoi kuulovaurion haittaavan elämää, esimerkiksi keskusteluissa syntyi usein väärinkäsityksiä. Puoli vuotta kojetta käytettyään tilanne oli merkittävästi erilainen, sillä potilaat kokivat elämänlaatunsa parantuneen sekä sosiaalisella että tunne-elämän puolella, kertoo Vuorialho.
Puolen vuoden käytön jälkeen potilaille annettiin kotona lisäopetusta kojeen käyttöön. Tämä paransi potilaiden kojeen käyttötaitoja, lisäsi kuulokojeen käyttöä sekä tyytyväisyyttä kojeeseen.
-- Vuoden kuluttua kojeen saamisesta potilaiden elämänlaatu oli parantunut entisestään, vaikka tutkimusten mukaan erilaisten apuvälineiden antama hyöty on suurimmillaan puolen vuoden kuluttua ja alkaa sen jälkeen laskea, toteaa Vuorialho.
Lisäopetusta kotona
Vuorialhon mukaan kuulokojeen käyttöä tulisi valvoa kuulonhuollossa. Hän suosittelee lisäopetuksen antamista tarvittaessa jopa potilaiden kotona.
-- Ikäihmisille annetaan kuulokojeen opetus vastaanotolla samalla kun heille luovutetaan kuulokoje. Heidän on kuitenkin aika vaikea omaksua tietoa vieraassa ympäristössä. Parempi olisi, jos lisäopetusta annettaisiin myöhemmin kotona. Siellä saisi rauhassa samalla käyttää omaa kojettaan.
Vuorialhon mukaan joissakin sairaaloissa annetaan ryhmäopetusta kojeen käytöstä, mutta kotikäyntejä ei ole juuri tehty.
Kuulokoje yhä useammalla Noin 15 prosentilla suomalaisista 55--75-vuotiaista on kuulovika. Huonokuuloisten määrä lisääntyy väestön ikääntyessä. Parinkymmenen vuoden kuluttua huonokuuloisia arvellaan olevan jo reilusti yli 20 prosenttia 55--75-vuotiaista.
Suomessa luovutetaan joka vuosi noin 14 000 kuulokojetta. Vuorialhon mukaan todellinen tarve on kaksinkertainen. -- Hoitotakuun myötä kuulokojeita luovutetaan nyt kuitenkin yhä enemmän. Esimerkiksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa luovutettujen kojeiden määrä on hoitotakuun myötä lähes kaksinkertaistunut, sanoo Vuorialho.
Vuorialhon mukaan huonokuuloiset ikäihmiset tulisi saada paremmin esille. Hän suosittelee, että terveyskeskuksissa kysyttäisiin rutiininomaisesti vanhuksilta heidän kuulostaan.
-- Kuulo on ihmiselle olennaista sosiaalisen elämän ja hyvinvoinnin kannalta. Korjaamaton kuulon lasku vaikuttaa kaikin puolin negatiivisesti elämään ja laskee elämän laatua. Se voi aiheuttaa eristymistä, jopa psyykkisiä ongelmia ja depressiota. Negatiivisia seurauksia voidaan kuitenkin torjua ja jopa korjata kuulokojeilla.
Vuorialhon väitöskirja "Ikäihmisten kuulokojesovitusten kustannukset ja tuloksellisuus" tarkastettiin Oulun yliopistossa perjantaina.