Suomalainen kuulantyöntö oli 2000-luvun ensimmäiset vuodet rautaisessa kunnossa.
Arsi Harju voitti olympiakultaa vuonna 2000. Samana vuonna peräti seitsemän miestä työnsi rautapallon yli 20 metrin viivan, ja Suomi haastoi tosissaan USA:n maailman kovimpana kuulantyöntömaana.
Vuonna 2001 käyrä lähti laskuun. Harju työnsi vielä MM-pronssia, ja 20 metrin viivan yli pökkäsi viisi miestä.
Viime kesänä suomalaiset eivät selvinneet Ateenan olympiakisojen kuulakarsinnasta loppukilpailuun ja vain kaksi miestä pääsi 20 metrin paremmalle puolelle.
Suomen Urheiluliiton kuulantyönnön lajivalmentaja Matti Yrjölä sanoo, että kuulamiesten alamäkeä ovat vauhdittaneet monet vammat. Maan kärkityöntäjistä jokaisella on ollut suurempia tai pienempiä vammoja.
"Ne ovat näkyneet suoraan tuloksissa", Yrjölä toteaa.
"Kuula ei lennä, jos paikat eivät ole kunnossa."
Koko ajan
riskirajoilla
Lista kärkimiesten vammoista on vaikuttava: rintalihasten ja reisilihasten revähtymiä, akillesjännevammoja, polvivaivoja, selän välilevyjen pullistumia, suolistotulehduksia...
"Harmia on ollut", Yrjölä summaa.
Työntäjien harmit ovat Murphyn-lain mukaan kasautuneet. Yrjölän mukaan kysymyksessä on osin sattuma osin ei: kuulantyöntö on huipulla raakaa ja riskialtista urheilua.
"Tässä touhussa liikutaan isoilla painoilla ja liikutellaan isoja massoja. Kuulantyöntäjän fyysinen perusolemus vaatii valtavan määrän perusvoimaa. Kun siitä aletaan vetää räjähtäviä irtiottoja, niin vammariski on aina olemassa", Yrjölä sanoo.
"Se on sellaista, kun liikutaan suorituskyvyn ylärajoilla."
Maan kärkinimistä Harju, Tiisanoja ja Conny Karlsson ovat päässeet treenaamaan talven likimain suunnitelmien mukaan. Syksyn polvileikkauksista toipuva Tepa Reinikainen on päässyt kiinni kunnon harjoitteluun vasta kevättalvella.
"Mika Halvarista en oikeastaan tiedä mitään. Mies on iso kysymysmerkki", Yrjölä sanoo.
Kolme miestä
MM-kisoihin
2000-luvun ensimmäisinä vuosina Suomen kuularingeissä käytiin ankaraa kilpailua arvokisapaikoista. Kisarajan ylittäneitä oli enemmän kuin joukkueeseen mahtui. Viime vuonna olympiavalitsijoiden ei tarvinnut päitään raapia: kelvollisia ja terveitä työntäjiä löytyi vain kaksi.
Ville Tiisanojan ja Tepa Reinikaisen kisa historiallisessa olympialehdossa päättyi kolmeen karsintatyöntöön. Lajivalmentaja Yrjölä haluaa elokuisista MM-kotikisoista enemmän.
"Tavoite on saada kolme miestä joukkueeseen ja myös itse kisaan eli 12 parhaan joukkoon", Yrjölä sanoo ja huomauttaa, että kisaraja 20.50 on kova haaste.
"Kyllä siihen työntää saa."
Työntää saa myös, jos aikoo menestyä kisojen ensimmäisenä iltana työnnettävässä loppukilpailussakin. Alkukauden merkit viittaavat siihen, että kuulakesästä tulee kuuma.
"Kärki maailmalla tiivistyy", Yrjölä sanoo.
Vaikka kesä ei ole vielä kunnolla päässyt käyntiin, kärkitulos on jo 22.20:ssä (John Godina), kolme miestä on täräyttänyt yli 21 metrin ja 20 metrin ylikin on tuupannut jo 26 miestä.