Kuukivi saapui Ouluun näy­til­le lähes 50 vuotta sitten – kiuas­ki­veä muis­tut­ta­van kiven ai­tout­ta­kin epäil­tiin: "Kuka sen to­dis­taa, ettei tuo ole Kar­ja­sil­lan kan­kaal­ta poi­mit­tu?"

Yksi ensimmäisellä kuulennoilla kerätyistä kivistä päätyi myös Ouluun yleisön nähtäväksi syyskuussa 1970.

Näyttelyn kutsuvierastilaisuudessa ihmeteltiin, ihasteltiin ja kyseenalaistettiin kuukiveä. Vasemmalla kiveä on kumartunut katsomaan eversti Veikko Suorsa, hänen takanaan Kaisu Mielonen ja vieressä Kerttu Korhonen. Kuvun takana kaiteeseen nojaa Irmeli Sallamo. Laitimmaisena oikealla on professori Yrjö Kilpi. Lehdistöattasea Piltti Heiskanen pyyhki pölyjä kuukiveä ympäröivästä lieriöstä vielä hetki ennen kutsuvierastilaisuuden alkua.
Näyttelyn kutsuvierastilaisuudessa ihmeteltiin, ihasteltiin ja kyseenalaistettiin kuukiveä. Vasemmalla kiveä on kumartunut katsomaan eversti Veikko Suorsa, hänen takanaan Kaisu Mielonen ja vieressä Kerttu Korhonen. Kuvun takana kaiteeseen nojaa Irmeli Sallamo. Laitimmaisena oikealla on professori Yrjö Kilpi.
Näyttelyn kutsuvierastilaisuudessa ihmeteltiin, ihasteltiin ja kyseenalaistettiin kuukiveä. Vasemmalla kiveä on kumartunut katsomaan eversti Veikko Suorsa, hänen takanaan Kaisu Mielonen ja vieressä Kerttu Korhonen. Kuvun takana kaiteeseen nojaa Irmeli Sallamo. Laitimmaisena oikealla on professori Yrjö Kilpi.

Oulussa elettiin ihmeellistä aikaa syyskuussa 1970, kun ensimmäiseltä kuulennolta tuotu kuukivi oli näytillä Kalevan toimitalolla Karjasillalla. Kivi oli yksi niistä harvoista kuukivistä, jotka erotettiin tutkimusmateriaalista näyttelytarkoituksiin kertomaan vuosisadan suuresta seikkailusta. Luumunkokoinen kivi oli valaistuna näytteillä muovilasipallossa, joka oli halkaisijaltaan noin metrin.

Kalevan näyttelystä kertovissa uutisissa mainitaan, kuinka kivi oli pieni ja vaatimattoman näköinen, mutta merkitykseltään suuri. Kivi sai näyttelyn tienoilla Kalevassa monen jutun verran huomiota, ja tapahtumaa muisteltiin myös kaksikymmentä vuotta sitten kuukävelyn 30-vuotispäivän kunniaksi.

Lehdistöattasea Piltti Heiskanen pyyhki pölyjä kuukiveä ympäröivästä lieriöstä vielä hetki ennen kutsuvierastilaisuuden alkua.
Lehdistöattasea Piltti Heiskanen pyyhki pölyjä kuukiveä ympäröivästä lieriöstä vielä hetki ennen kutsuvierastilaisuuden alkua.

Kuukivi oli oululaisten ihmeteltävänä toimitalossa kolmen päivän ajan. Sen jälkeen se vietiin takaisin Yhdysvaltojen suurlähetystöön Helsinkiin. Ennen Ouluun saapumista kivi oli nähtävillä Kuopiossa, jossa sitä kävi katsomassa nelisen tuhatta henkilöä.

Näyttelyn kutsuvierastilaisuuteen saapui kuutisenkymmentä henkeä, jotka edustivat muun muassa kaupunkia, yliopistoa ja sotilasviranomaisia. Kalevan tilaisuudesta kirjoittamassa jutussa kuvailtiin, kuinka vieraat ihmettelivät pientä kiveä ja sen suurta merkitystä. Tilaisuudessa Yhdysvaltain suurlähetystön lehdistöattasea Piltti Heiskanen totesi avauspuheessaan, että kivi on osoitus suuresta teknologisesta saavutuksesta.

Toisaalta nähtävyys toi mieleen saunankiukaan kiven monille kutsuvierastilaisuuden kuin koko näyttelynkin vieraille.

Kiven aitouttakin epäiltiin. Kutsuvierastilaisuudessa yksi epäilijöistä oli Pohjois-Suomen Kauppakamarin silloinen toimitusjohtaja Jorma Sallamo.

– No kuka sen todistaa, ettei tuo ole Karjasillan kankaalta poimittu? Onko se aito? Mitä? Sallamon kerrottiin sanovan.

Ensimmäisenä näyttelypäivänä kuukiveä kävi ihmettelemässä 3 500 oululaista. Kolmen päivän aikana sen näki lähes 10 000 ihmistä. Näyttely oli ilmainen ja sinne järjestettiin myös ilmainen bussikuljetus Koskelankylästä Karjasillalle Kalevan talolle.

Kiven lisäksi näyttelyssä oli muuta Apollo 11:n matkasta kertovaa nähtävää, kuten karttoja, valokuvia ja valaistuja kuumaisemalaatikoita. Näyttelyn ennakkouutisessa kerrottiin myös, että avaruuden tuliainen on lähes yhtä vanha kuin aurinkokuntamme. Kiveä tutkimalla tultiin myös "melko varmoiksi", että Kuun pinta on vedetön ja eloton. Näyttelyssä oli varmuuden vuoksi koko ajan kahden poliisin vartio, ja yöksi kuukivi suljettiin kassaholviin turvaan.

-