Lappeenrannassa emonsa kanssa perjantaina ammutut karhunpennut olivat vailla vaihtoehtoja. Tänä vuonna syntyneet pennut olivat vielä liian pieniä selvitäkseen luonnossa ilman emoaan. Myöskään eläintarhoissa ei olisi ollut niille sijaa.
Pennuilla kävi varsin huono tuuri. Jos karhun ja lenkkeilijän kohtaaminen olisi tapahtunut vain kuukautta myöhemmin, pentuja ei ehkä olisi tarvinnut ampua, arvelee erikoistutkija Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta.
-- Silloin ne olisivat ehkä voineet selvitä omillaan, Kojola toteaa.
Kojolan mukaan Ruotsissa jopa alle vuoden ikäisiä pentuja on selvinnyt luonnossa, kun ne ovat jääneet loppukesästä orvoiksi.
Tammikuun lopulla syntyvät karhunpennut itsenäistyvät yleensä noin puolitoistavuotiaina. Jotkut pennut tosin pysyttelevät emonsa rinnalla pari-kolmivuotiaiksi saakka.
Lappeenrannan tapaukseen Kojolan kanta on selvä. -- Se oli oikea ratkaisu.
Karhut peloteltava metsiin
Myös Suomen luonnonsuojeluliitto on sitä mieltä, että vaihtoehtoja ei ollut.
-- Se oli varmaan ainoa vaihtoehto. Eläintarhoissakin joudutaan jo lopettamaan karhunpentuja tilanpuutteen vuoksi, sanoo liiton puheenjohtaja Risto Sulkava.
Liiton ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen toivoo, että Suomessa alettaisiin yhä enemmän toimia kuten Kanadassa. Siellä liian lähelle ihmisasutusta eksyviä karhuja joko ajetaan koirien avulla syvemmälle metsään, tai niitä kuljetetaan erämaahan.
Eläintarhoissa tulisi reviiriongelmia
Ähtärin eläinpuistosta ei kyselty, voisiko se ottaa Lappeenrannan karhuemon pennut vastaan. Johtaja Mauno Seppäkoski olisi kuitenkin joutunut sanomaan ei.
-- Emme olisi pystyneet ottamaan pentuja vastaan, Seppäkoski toteaa.
Ähtärissä on aikaisemmin jo jouduttu turvautumaan karhunpentujen lopettamiseen. Nyt tarhassa asustaa viisi karhua, joista kolme on pentuja.
Naaraskarhu puri keski-ikäistä naislenkkeilijää perjantaina illansuussa Lappeenrannassa. Lenkkeilijä sai vammoja päähänsä ja olkapäähänsä. Karhu ja sen kaksi poikasta ammuttiin.