Kallioparkin kaatuminen ei ollut allekirjoittaneelle iso paukku. Arvelin sunnuntaina 10. toukokuuta 2009 Viikko-Kalevassa, että ydinkeskustan tontinomistajat kyllä osaavat kaataa kallioparkin suunnitelmat ihan omin päin. Ei siinä tarvita vastustavia kansanliikkeitä eikä muita konsultteja. Ilmassa oli tuolloin sellaiset merkit eivätkä ne muuttuneet kesän ja syksyn kuluessa miksikään.
Paras konsultti tässä tapauksessa taisi olla raha, yleinen taloustaantuma ja näköalattomuus. Kun samaan syntisäkkiin kootaan vielä yritykset maksattaa kaikki meillä oululaisilla veronmaksajilla, ei varmasti olla aivan hakoteillä. Nyt jälkikäteen on turha lähetellä kirjelmiä ja vetoomuksia. Kallioparkki meni jo. Nyt katsotaan uutta.
Kaupunginjohtaja Matti Pennanen tunsi oikein, että poliittisesti olisi itsemurha lähteä tekemään sellaista ratkaisua, jossa kalliotiloja varten olisi kaivettu 60 miljoonaa euroa usein mainitun 30 miljoonan sijaan. Kallioparkin hinta nousi mahdottomuuksiin tilanteessa, jossa lähiöistä ollaan lakkauttamassa kouluja.
Eikä tässä vielä kaikki, sillä helmikuun lopulla odotetaan valmistuvaksi talouden ja toiminnan kehittämisohjelmaa. Siinä pannaan koko kaupungin palveluverkko uusiksi. Silloin ryhdytään lakkauttamaan terveysasemia, sivukirjastoja ja päiväkoteja. Silloin se vasta elämä syntyy!
Tässä oululaisten kallioparkkikeskustelujen ohessa on mietitty kuuden kunnan mahdollista kuntaliitosta. Pistävätkö Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Muhos, Oulunsalo ja Yli-Ii kamppeensa yhteen 1. tammikuuta 2013 vai jääkö kuntaliitos pelkäsi Oulun ja Yli-Iin liitoksi?
Aiheesta on käyty ensimmäinen kierros kunnissa keskustelemassa. Jäljellä ovat vielä Yli-Ii ensi tiistaina ja keskiviikkona kaikkien kuntien yhteinen tilaisuus Oulussa yliopiston Saalastinsalissa. Pari tilaisuutta seuranneena voi väittää, ettei kuuden kuntaliitos ole itsestään selvä juttu. Kriittisiä äänenpainoja on kuulunut jopa kirkonmiehiltä kovat kaulassa.
Oululaispoliitikotkin ryhtyivät laskemaan, ovatko naapurit tulossa vauraan kaupungin kukkarolle. Meinaavatko ne haaskata miljoonia ennen mahdollista liitosta?
Rahaksi muutettuna liitos tietäisi kaikille muille paitsi oululaisille tuloveroprosenttiin alennusta, vaikka voi olla, ettei uuden kunnan tuloveroprosentti pysähtyisikään 19:ään.
Lainoissa naapurit saisivat anteeksi tuhatlappusia, kun nykyisellä velkataakalla jokaisen oululaisen rasite kasvaisi liitoksessa 500 eurolla.
Ei siis ihme, että Oulun tilaisuudessa paistoi alta epäilys.
Tuo epäilys varmasti voimistuu, jos esiin eivät astu tavalliset kuntalaiset. Heille saattaisi kuntarajojen poistumisesta olla etua. Elämä Oulun seudulla muuttuisi joustavammaksi.
Tavallisen ihmisen ääni pitäisi nyt saada kuuluviin. Populistit kyllä kuuluvat.
Haukiputaalla ja Muhoksella pelotellaan kaavoitusvallan kadottamisesta. Kyse on maanomistajien itsekkäästä näkemyksestä. Muutama sata metriä joki- tai merenrantaa vaihtuu viime kädessä parin neliön vuokratontiksi jollakin hautausmaalla elleivät sukulaiset päätä lopulta tuhkata vainajaa. Siten päästään jarrumiehistä eroon vieläkin edullisemmin. Jäljelle ei jää kuin maakairan isku.
Oikein surkeaksi tilanne menee silloin, kun oikea oululaisuus astuu esiin. Jos me ei kelvata, niin olkaa naapurit itseksenne ihan rauhassa. Me Oulussa hoidamme omat asiamme.
Silloin on myöhäistä vollottaa.
***
Uudessa-Seelannissa on tutkittu, että iso koira on suurempi ympäristöriski kuin citymaasturi. Pitäisikö tasapuolisen eläimellisesti citymaasturit vapauttaa veroista ja käyttömaksuista?