Tummanpuhuva mies, potentiaalisen tulevaisuuden työnantajan edustaja, ilmestyi luentosaliin, kaiveli sanaista arkkuaan ja löysi sieltä julistuksellisen äänenpainon:
"Tiedän, että teidänkin joukossanne on niitä kuuden ällän tyttöjä, mutta meillä kyllä arvostetaan enemmän ihmisiä, jotka osaavat ajatella omilla aivoillaan."
Kunnia miekkoselle tuosta oivaltavasta mietelauseesta. Olisi voinut luulla, että jonkun omat aivot ne siellä raksuttivat suunnittelemassa raivokasta vastalausetta ja ihan vain pitääkseen tulevaisuuden työmahdollisuudet avoimina jättivät sen esittämättä. Mutta ehkä sekin oli vain valmiiksi syötetty käyttäytymismalli.
Se tuntuisi ainakin todennäköiseltä, kuuden ällän tytöt kun tulevat liukuhihnalta. Heitä tehtaillaan salaisissa tuotantolaitoksissa ympäri maata. Heihin iskostetaan pienestä pitäen kummallisia ajatuksia. Esimerkiksi sellaisia, että oppiminen ja tietäminen saattavat olla jossain määrin tavoiteltavia asioita ja että ihmistä ei laiteta kouluun sen takia, että sadistinen opettajakunta voisi kiduttaa häntä parhaan taitonsa mukaan.
Kuuden ällän tytöt ovat aluksi kympin tyttöjä. He menevät istumaan etupulpettiin ja aloittavat vastailun ennen kuin opettaja ehtii kysyä mitään. Vastauksia on kertynyt varastoon vaikka kuinka jo kouluikään tultaessa, koska kympin tytöt ovat lukeneet valmiiksi ainakin aapisen, Täällä Pohjantähden alla ja solubiologian perusteet.
Kympin tytöt odottavat koulupäivän päättymistä, jotta pääsisivät kotiin lukemaan läksyjään. Ja koulupäivän alkamista, jotta pääsisivät esittelemään tietojaan.
Lukioiässä kympin tytöt istuvat nenä kiinni kirjassa yötä päivää. Yhden tiedetään pitäneen kerran taukoa pänttäämisestä ja lähteneen viettämään iltaa kaupungille, mutta eroahdistus toisen asteen yhtälöistä kasvoi niin suureksi, että hän palasi jo vartin yli yhdeksän bussilla kotiin.
Sitten heistä tulee kuuden ällän tyttöjä. He tuntevat suurta mielihyvää siitä, että osaavat luetella ulkoa Ruotsin suurvalta-aikaiset rauhansopimukset ja sen, miten ne muuttivat valtakunnan rajoja. Tietenkään tällaiset asiat eivät voi heitä oikeasti kiinnostaa. Vain sillä on väliä, että he osaavat.
Kuuden ällän tytöillä ei ole omaperäisiä ajatuksia. Tai jos olisikin, ei ainakaan rohkeutta esittää niitä. Kaikkihan sen sijaan tietävät, että vitosia todistukseensa napsiva rettelöitsijä on luova, omaehtoinen persoona, josta väistämättä tulee jotain suurta.
Kuuden ällän tyttöys ei lopu siihen, kun ylioppilasruusut lakastuvat maljakkoon. Aina toisinaan joku tietää ilmoittaa, että jos tuota ja tuotakaan tehtävää hoitamassa ei olisi pelkkiä kuuden ällän tyttöjä, maailmassa olisivat asiat paremmin.
Ja se on aivan oikea johtopäätös. Kuuden ällän tytöthän ne istuvat niillä palleilla, joilla maailman asioista päätetään.
hanna.kuonanoja@kaleva.fi