Helsinki
Kutsumusammateiksi mielletyt alat kiinnostavat. Palomiehiä kouluttavaan Pelastusopistoon, lääketieteelliseen koulutukseen sekä Poliisikouluun haki tänä vuonna huomattavasti viime vuotta enemmän nuoria.
Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan pyrki 34 prosenttia enemmän hakijoita kuin vuonna 2001 ja Poliisikoulun hakijamäärät kohosivat viime vuodesta viidenneksen. Eniten suosiotaan kasvatti kuitenkin Pelastusopisto, jonne tulokkaita olisi ollut peräti 40 prosenttia viime vuotta runsaammin.
Sosiaalipsykologian tutkijaa ilmiö hykerryttää. Professori Klaus Helkama Helsingin yliopistosta poimii ensimmäisen syyn, jonka hän uskoo vaikuttaneen perinteisten auttamisammattien nousuun - syyskuun 11. päivän terrori-iskut.
"Se nyt tässä heti ensimmäisenä tuli mieleen. En väitä, että se olisi ainoa syy, mutta varmasti yksi vaikuttaja kuitenkin. Ehkä New Yorkin viimesyksyiset tapahtumat ovat olleet sysäys trendille, joka on viime vuosina vahvistunut. Syyskuun tapahtuvat ovat nostaneet pintaan arvoja, jotka meille ovat muutenkin tärkeitä", Helkama arvioi.
Turvallisuus arvossaan
Helkaman mukaan ammatinvalintaan vaikuttavat samat arvot kuin elämässä yleensä. Turvallisuuden, hyvinvoinnin ja jännityksen tarpeesta syntyy triangeli, jonka sisällä tehdään myös valinnat omasta urasta.
"Suomalaisille toisten ihmisten auttaminen on aina ollut arvoista niitä vahvimpia. Viime aikoina turvallisuus on nostanut asemiaan, ja muutama viikko syyskuun iskujen jälkeen se nousi tutkimuksen mukaan tärkeimmäksi arvoksi joksikin aikaa", Helkama kertoo.
Yhteisölliset arvot olivat pitkään yksilöä korostavien arvojen kynnysmattona, Helkama uskoo. Individualismi on professorin mukaan valloittanut koko läntisen maailman ja itsekkäät minä itse -arvot jylläävät.
"Turvallisuudesta näyttää nyt tulleen vastapainoa tälle suuntaukselle. Voi olla, että tästä lähtee käyntiin isompikin arvomuutos", sosiaalipsykologi pohtii.
Maailma pienentynyt
Helkama ei suostu uskomaan, että suomalaisnuoret tuntisivat niin suurta yhteenkuuluvuutta "nykkiläisten" kanssa, että se voisi selittää kutsumusalojen merkittävän hakijamäärien kasvun.
"Julkisuudessa paljon puhuttu lääkäripula on varmasti vaikuttanut lääkärikoulutukseen hakeutuvien päätöksiin. Ja kyllähän meillä katsellaan paljon amerikkalaisia lääkäri-, pelastus- ja poliisisarjoja. Maailma on pienentynyt ja ammateista television kautta välittyneet ympäristöt ovat jo valmiiksi tuttuja", Helkama analysoi.
Samaan hengenvetoon professori torjuu viestimissä esitetyn käsityksen yhteisestä vihollisesta.
"Terrorismi Yhdysvalloissa ja muualla on kenties paremminkin synnyttänyt ajatuksen siitä, että maailma ei olekaan niin turvallinen paikka kuin on luultu. Turvallisuuden tarve korostuu, kun uhat aktualisoituvat mediassa", hän sanoo.
Helkaman mukaan voisikin kysyä, onko meihin rakennettu jokin mekanismi, joka panee auttamaan, kun turvallisuuttamme uhataan.
"Esitän joka kerta peruskurssilla oppilaille kysymyksen, onko ihminen heidän mielestään pohjimmiltaan hyvä vai paha. Tämä on se filosofinen kysymys, johon ei koskaan saada tarkkaa vastausta."