Kesähelmi: Pe­rä­me­ren saa­ris­toon pääsee ke­sä­ret­kel­le ve­neel­lä

Juhannuksen lehti: Lue ju­han­nuk­sen nä­köis­leh­ti täältä

Kus­tan­ta­ja­per­he tekee tur­ve­bis­nes­tä

Helsinki Useaan otteeseen kirjallisesta tuotannostaan palkittu akateemikko on monen toimen mies.

Maanläheistä. Heikki Haavikko ehtii useita kertoja vuodessa kustannushommista Pudasjärvelle seuraamaan riskialttiin turvetuotannon kehitystä.
Maanläheistä. Heikki Haavikko ehtii useita kertoja vuodessa kustannushommista Pudasjärvelle seuraamaan riskialttiin turvetuotannon kehitystä.
Kuva: com.pic/Mauri Ratilainen


Helsinki
Useaan otteeseen kirjallisesta tuotannostaan palkittu akateemikko on monen toimen mies. Joku vuosi sitten kirjailija Paavo Haavikko alkoi tuottaa yhdessä poikansa Heikki Haavikon kanssa tosissaan turvetta Pudasjärvellä. Turvesheikeistä tuskin voidaan puhua, mutta pelkkää harrastelijaa mittavammista alan yrittäjistä kylläkin.

Isä ja poika Haavikon yhdessä omistama turveyhtiö Polar-sammal Oy tuottaa turvetta Pudasjärvellä kahdella eri suoalueella, yhteensä noin 115 hehtaarin alalla. Tuotanto työllistää soilla kesäisin kahdeksan henkeä ajopeleineen.

"Kilpailua pitää olla, sen on turpeen ostajien etu, se tuntuu tuotteen hinnassa. Edelleenkin yksityiset tuottajat myyvät turvettaan Vapoa edullisemmin", kertoo toimitusjohtaja Heikki Haavikko.

Hintaero tuntuu niillä paikkakunnilla, joilla Vapo toimii lähes yksin. Yksityinen saa tällöin euron vähemmän turpeestaan megawatilta, Heikki Haavikko kertoo.



Turpeesta neljännes liikevaihdosta


Turvetuotannon osuus nousee kulttuuriperheen yritysten liikevaihdossa nykyään noin neljännekseen. Isä ja poikahan ovat myös kirjankustantajia. Heillä on kolme kustannusyritystä, Art House Oy sekä tyttäret Tietosanoma Oy ja Kustannus Oy Jalava. Parivaljakon käsistä lähtee näin 80-100 uutta teosta vuodessa. Lisäksi he ovat melkoisia metsänomistaja.

Turveyhtiön käytännön johtamisesta vastaa Heikki, mutta isä-Paavo on tiiviisti mukana hallinnossa, kuten muissakin perheen yhtiöissä. "Isä toimii hallituksen puheenjohtajana, tukena ja järkenä."



Yli tuhat
hehtaaria metsää


Haavikoiden suku on omistanut metsää Pudasjärvellä jo reilun kuudenkymmenen vuoden ajan. Paavo Haavikon vaimon isä hankki Yli-Siurualta omistukseensa 420 hehtaarin suuruisen metsätilan jo vuonna 1940. Vävypoika osti tilan appiukoltaan perheelleen 1960 luvun alussa.

Toinen Polar-sammalen turvesoista, Ronisuo, on tämän tilan alueella. Kun kävi ilmi, että suo on turvetuotantoon soveltuva, sitä ryhdyttiin kunnostamaan vuonna 1995. Turvetta sieltä on tuotettu nyt viiden vuoden ajan. Toinen yhtiön soista, Syrjäsuo on vuokrattu Pudasjärven kunnalta, se sijaitsee kotvan matkan päässä Pudasjärven keskustaajamasta Kurenalta.

Haavikon turve menee nyt pääasiassa Rovaniemelle, siellä sitä poltetaan kaupungin lämpövoimalaitoksessa.



Puolen miljoonan liikevaihto


Pudasjärven Ylisiuruan tila ei ole Haavikoiden perheen ainoa metsäomaisuus. Heikki Haavikko kertoo, että Oulun ja Lapin läänien alueella sekä Etelä-Savossa metsää on perheellä yhteensä reilut tuhat hehtaaria. Omaa turvetuotantoa on vain Pudasjärvellä, mutta turpeessa Polar-sammal on kiinni myös Sodankylässä. Siellä yhtiöllä on vuokralla muutaman kymmenen hehtaarin palanen turvesuota.

Turvetuotannon aloittaminen vaatii vuosia kestävän suon kunnostustyön. Mutta nyt liikevaihto pyörii puolen miljoonan euron tuntumassa. "Kyllä tätä liiketoiminnaksi voi sanoa."

"Mutta sääriski on suuri", Heikki Haavikko huomauttaa. Ensimmäiset vuodet olivatkin sateiden takia raskaita. Viime vuonna päästiin kuitenkin plussan puolelle, "tyydyttävään" tulokseen. Ja kuluva vuosi lähti käyntiin koko turvealalla todella hyvin: "Puolet unelmasta on jo kasassa."

"Tämä on tietoinen valinta, ei tämä mitään ruusuista bisnestä ole. Kyllä osakesijoittajan elämä on tähän verrattuna tosi helppoa. Tämä on kuitenkin osoitus siitä, että Helsingistäkin käsin voi maaseutuyrittämistä harjoittaa. Tunnemme molemmat aitoa kiinnostusta maaseutuun ja siellä yrittämiseen, luontoon, se on meille tärkeä asia."

Kiireistään huolimatta Paavo Haavikkokin vierailee metsämaillaan varsin säännöllisesti. Metsästäjä hän ei tosin ole, mutta hän havainnoi mielellään luontoa, Heikki Haavikko kertoo. Yöpymistä varten on käytössä yksinkertainen jalasmökki Ylisiuruan Liekokylässä.



Toista sataa
yksityistä tuottaa


Maamme turvemarkkinoita hallitsee valtioenemmistöinen turveyhtiö Vapo. Yksityisiä turvetuottajiakin on maassa jo toista sataa. Heidän etujärjestönään toimii Suomen Turvetuottajat ry., jota Heikki Haavikko on ollut perustamassa.

Koko maassa yksityisten turvetuottajien markkinaosuus on 13-15 prosentin haarukassa, mutta alueittaiset erot ovat suuria, hän kertoo.

"On sellaisia alueita, joilla Vapo hallitsee markkinaa kokonaisuudessaan, mutta myös sellaisia, joilla sen osuus liikkuu "vain" 50 prosentin korvissa."

Kilpailuvirasto puuttui vuosi sitten Vapon toimintaa ja totesi yhtiön olevan määräävässä markkina-asemassa ja käyttäneen sitä väärin. Silloin Vapolle asetettiin kilpailuviraston toimesta tietyt pelisäännöt. Se on selkiyttänyt tilannetta, yksityisten turvetuottajien tilanne on muuttunut parempaan suuntaan, Heikki Haavikko kertoo.



Matkailulle uusia ideoita


Heikki Haavikko on puuhannut Pudasjärvellä muutakin kuin paininut vain turpeen kanssa. Hän ideoi vuonna 1998 paikkakunnalle vuosittaisen Erä- ja umpihankihiihdon MM-kilpailun. Rankan umpivaelluksen suosio on kasvanut, viime vuonna siihen osallistui jo nelisen sataa kilpailijaa.

Pudasjärven metsäluontoa hyödyntävät maastopyöräily- ja lumikenkävaelluskisat ovat nekin jo hyvällä idulla. "Tapahtumia on helppo ideoida, mutta niiden toteuttaminen on sitten jo toinen ja vaikeampi asia."

Heikki Haavikko kiitteleekin paikallista urheiluseuraa, Pudasjärven Urheilijoita: "Siellä on ollut aktiivinen ryhmä, jonka kanssa on ollut miellyttävää ja todella hauskaa toimia."

Toivottavasti Pudasjärven matkailu edelleen monipuolistuu ja Iso-Syöte hyötyy investoinneistaan, Heikki Haavikko pohtii. Hän toivoo, että matkailurakentamista onnistutaan jatkoissakin toteuttamaan niin, että erämaaluonto Iso-Syötteen alueella edelleen säilyy. Seudun matkailullinen arvo ja merkitys tulevat vain entisestään nousemaan, hän ennakoi.