Raahe
Jätehuollon keskittyminen ei jää ainoastaan alueellisten jäteyhtiöiden toiminnaksi, vaan tulevaisuudessa eri jäteyhtiöiden yhteistyöstä tulee välttämätöntä, näkee Jokilaaksojen Jäte Oy:n toimitusjohtaja Antero Isokääntä.
"Vääjäämättä syntyy laajempia yhteistyösysteemejä, sillä yksikään alueellinen yhtiö ei pysty kaikkia asioita yksin hoitamaan. Esimerkiksi jätteenpolton osalta tulee olemaan todella laaja-alaisia kuvioita, eikä Suomeen kovin monta jätteenpolttolaitosta tule."
Vuodesta 1999 toiminut 20 kunnan omistama Jokilaaksojen Jäte Oy perustettiin huolehtimaan omistajakuntiensa jätehuoltovelvoitteista.
Yhteistyöhön lähdettiin siitä näkemyksestä, että jätehuollon vaatimukset tulevat muuttumaan niin paljon, ettei yksittäisillä kunnilla ole enää mahdollisuuksia niitä hoitaa, selittää Isokääntä.
Isokäännän mukaan toiminta on kokonaisuutena lähtenyt hyvin käyntiin, mutta haasteet ovat mittavia.
Vuonna 2005 määräykset kaatopaikkojen toiminnasta kiristyvät niin, ettei niihin saa enää tämän jälkeen sijoittaa käsittelemätöntä jätettä.
Suurin osa biohajoavasta jätteestä on kerättävä pois eikä kaatopaikoille saa viedä muutakaan jätettä, joka on kohtuudella hyödynnettävissä.
"Tällöin tulee eteen palavan jätteen osuus. Jo nyt on nähty, ettei sen hyödyntämiseen yhden jäteyhtiön alue riitä alkuunkaan. Käytännössä on saatava yhteen puolen miljoonan ihmisen jätteet, ennen kuin aletaan puhumaan kannattavasta jätteiden poltosta."
Toinen haastava vuosi on 2007, jolloin voimaan tulee valtioneuvoston päätös kaatopaikoista. Silloin kaatopaikat, joiden pohja ei täytä päätöksessä määrättyjä tiiviysvaatimuksia, on suljettava.
"Vuoden 2007 jälkeen kaatopaikkoja ei kerta kaikkiaan kannata joka kunnassa olla. Samaten palavan jätteen ja biojätteen käsittely yksittäisissä kunnissa ei ole järkevää. Kustannustaso tulee nousemaan tämän päiväisestä merkittävästi. Yhteistyön idea onkin nimenomaan se, että pystytään sitä kustannusten nousua edes jotenkin loiventamaan."