Kus­tan­nuk­set kiu­saa­vat tal­vi­ka­las­tus­ta

Talvikalastus on pääsemässä taas hiljalleen vauhtiin Koillismaan suurimmilla järvillä. Koko maahan kertarysäyksellä tulleen talven vuoksi etelän järville voitiin lähteä nuottaamaan tavallista aikaisemmin.

Talvikalastus on pääsemässä taas hiljalleen vauhtiin Koillismaan suurimmilla järvillä.

Koko maahan kertarysäyksellä tulleen talven vuoksi etelän järville voitiin lähteä nuottaamaan tavallista aikaisemmin. Tämän vuoksi Koillismaan pienikokoisen muikun markkinointi on ollut hankalaa alkukaudesta.

"Kalan hinta ei näytä paranevan, mutta kulut nousevat", harmittelee Osuuskunta Posion luonnonherkkujen toimitusjohtaja Olavi Lehtiniemi.
Lehtiniemen mukaan osuuskuntaan kuuluvista viidestä nuottakunnasta kolme on ollut pyynnissä jäiden tulosta lähtien. Pakkaskausi keskeytti kalastuksen, mutta kelien lauhduttua järvelle ovat päässeet kaikki nuottaporukat.

Etelän tärkeimmillä kalavesillä, Säkylän Pyhäjärvellä ja Saimaan vesistössä talven nuottauskausi alkoi tänä vuonna lähes yhtä aikaa kuin pohjoisessa. Lehtiniemen mukaan sieltä myyntiin tuleva muikku on suurta, jopa 20 sentin mittaista. Tämän vuoksi pohjoisen vesistöistä nuotattavalle pienelle kalalle ei löydy ottajaa ilman jalostusta.

Lehtiniemen mukaan ammattilaisten perustama osuuskunta ryhtyykin nyt pyytämään kalaa pakasteeseen. Yritys on turvannut pienen kalan menekin friteeraamalla muikkua, jota on nuotattu varastoon.

Oulun kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Mikko Torssonen kertoo, että Koillismaan suurten vesien kalakannat ovat hyvät ja muikku on kooltaankin suurempaa kuin viime talvena.



Happitilanne
huonompi


Poikkeuksellisen syksyn vuoksi tänä talvena seurataan mielenkiinnolla myös suurten vesistöjen happitilannetta.

Torssosen mukaan syvemmissä järvissä pienten lampien kaltaisia kalakuolemia ei tarvitse pelätä, vaikka osa haudoista menee hapettomiksi. Järvien jäädyttyä aikaisin vedet jäivät harvinaisen lämpimiksi, minkä vuoksi hapenkulutus on tavallista nopeampaa.

Yleinen ilmiö esimerkiksi Kuusamon järvillä on se, että niiden särkikannat ovat runsastuneet. Ilmiö on usein sidoksissa vesien tilaan, mutta Torssosen mukaan mitään viitteitä tavallista kovemmasta rehevöitymisestä ei kutienkaan ole saatu.

"Tämän pitäisi ilmetä vesinäytteissä, mutta tätä ei ole voitu osoittaa edes Kuusamojärvellä. Typpi- ja fosforiarvot ovat olleet vakaita."

Ammattikalastusta kiusaa edelleen ukkoutuminen. Pyynti jatkuu vanhojen taitajien voimin.

"Voidaan taas vain todeta, että kalastajien keski-ikä on noussut vuodella. Saa nähdä kuinka kauan kehitys jatkuu, ennen kuin saadaan uutta verta alalle", Torssonen pohtii.

Ilmoita asiavirheestä