Kaksi viikkoa hän asiaa mietti, ennen kuin lupasi aloittaa vuoden alussa PKC:lla. Nyt toimitusjohtaja Harri Suutari vaikuttaa tyytyväiseltä.
”En kyllä kadu hetkeäkään. Tämä on upea yhtiö”, hän kiittää työyhteisöään. ”Ja tässä on näitä mahdollisuuksia.”
PKC Group Oyj on rakennemuutoksen edessä. Osa lopputuotannosta siirtyy vuoden kuluessa Kempeleestä Viroon. Tavoitteena on paitsi säästää myös selkiyttää kustannusrakenteita asiakkaiden hyväksi.
Valtaosa PKC:n haasteista pyörii raskaiden hyötyajoneuvojen johdinsarjojen ympärillä. ”Siinä meillä on strategiana olla globaali toimittaja”, Suutari kertoo.
Valinta merkitsee sitä, että maantieteellistä läsnäoloa on laajennettava. ”Tähän suuntaan meidän asiakkaatkin haluavat meidän kehittyvän. Eurooppa ja Etelä-Amerikka ovat kunnossa, Pohjois-Amerikka on haaste, johon meidän on vastattava.”
Etenkin Volvon Yhdysvaltain-toiminnot ennakoivat mahdollisuuksia. Vakuuttavuutta taas kilpailussa tuo se, että konserni on keskittynyt yksinomaan hyötyajoneuvojen johdinsarjoihin. ”Sellaista ei puhtaasti toista ole.”
Tuotantoa Viroon
Alan erikoisuutena on sekvenssiperiaate eli kukin hyötyajoneuvo saa yksilöllisen johdinsarjan. Aikajännettä tuotannosta toimitukseen on kuitenkin selvästi. Siksi PKC järjestelee tuotantoa uudelleen.
Vastikään ostettu alihankkija AJT Harju Elekter siirtyy vuoden aikana tekemään koko tuotantoketjun alusta loppuun tietyille asiakkaille. ”Koko jalostusprosessi tulee Viroon.”
”Tuotannon vasteaika puolittuu. Se tarkoittaa sitä, että vaihto-omaisuutemme määrä puolittuu”, Suutari iloitsee jo vapautuvasta pääomasta.
Virossa on myös työvoima noin puolta edullisempaa kuin Suomessa. Ja laadunkin voi odottaa paranevan.
Tähän asti alkukoonta eli katkonta ja kengitys, sähköliittimien puristaminen johdon päähän, on tehty Kempeleessä. Kyseinen raaka-aine on sitten lähtenyt jalostettavaksi alihankintaketjuun. Modulikoonnan jälkeen sarjat ovat palanneet loppukoottaviksi Kempeleeseen.
Keskittämisellä pyritään asiakkaita vakuuttavaan avoimuuteen. ”On osoitettava heille riittävän avoimesti, että kustannusrakenteemme on oikea.”
Se on kova haaste. Yksinomaisen sopimusvalmistajan asiakkaalla on aina pelko ylihinnoittelusta, Suutari arvioi. Tiettyjen asiakkaiden volyymituotannon ja liiketoimintojen eriyttämisellä voidaan laskea kustannukset tarkemmin ja vähentää turhanpäiväistä tarjouslaskentaa.
Alihankkijoita käytetään silti jatkossakin, Suutari toteaa niin Muhoksen, Kostamuksen kuin Viipurinkin suunnalle.
Suutari on toiveikas, että Kempeleessäkin työpaikat säilyvät. Viroon siirtyy näillä näkymin 50-100 työpaikkaa. Mutta koska määräaikaisia on nyt noin 70, PKC saattaa päästä kotiseudulla muutoksesta ilman pahoja leikkauksia.
”Volyymituotannossa emme ole kilpailukykyisiä Suomessa. Sen sijaan suomalaisia tarvitaan jatkossakin luomaan uutta, tuotekehityksessä ja jakelussa.”
Myös johdinsarjatuottaja-ala keskittyy. ”Todennäköisesti kasvamme edelleen orgaanisen kasvun kautta. Vaikka siinä onkin valtavasti töitä”, Suutari arvioi.
