Kus­tan­nuk­set ah­dis­ta­vat kuskeja

Polttoaineen hinnannousu on ajanut kuljetusalan koputtelemaan poliittisten päättäjien ovia. Maanantaiaamuna kuunteluvuorossa on valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd).

Myötätunto ei riitä. SKAL:in toimitusjohtaja Seppo Sainio käy maanantaina polttoaineasioissa valtiovarainministerin puheilla.
Myötätunto ei riitä. SKAL:in toimitusjohtaja Seppo Sainio käy maanantaina polttoaineasioissa valtiovarainministerin puheilla.
Kuva: mArkku ojala/com.pic

Polttoaineen hinnannousu on ajanut kuljetusalan koputtelemaan poliittisten päättäjien ovia. Maanantaiaamuna kuunteluvuorossa on valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd).

Kuljetusyritysten ylimpänä toiveena on saada äkkiä tuplahelpotus polttoaineesta maksettuun arvonlisäveroon.

Kulunut vuosi on syönyt pahasti Suomen Kuljetus- ja Logistiikka ry:n SKAL:n jäsenistön kannattavuutta.

"Tilanne on vakava. Keväällä oli satamalakko, kesällä seitsemän viikon työsulku paperitehtailla ja nyt polttoainehinnat ovat ihan uudella tasolla", SKAL:n toimitusjohtaja Seppo Sainio listaa murheita.

"Kassatilanne on nyt monilla vaikea." Kun niin kasvaneet polttoainekulut, palkka- ja huoltokustannukset ynnätään yhteen, kuljetushintojen korotustarve on kalustosta riippuen 4-15 prosenttia. Pahimman loven kehitys on purrut raskaaseen kalustoon.

Konkurssiaalto laahaa perässä. Toisaalta taas kaikki kuljettajat eivät edes mahdu tilastoihin. "Ne vain lopettavat ammatinharjoittajina ja yrittävät myydä kalustonsa."

Asiakastiedon mukaan maksuviivästymät ovat kasvaneet selvästi. Lähes kolmanneksella yrityksistä viive on lisääntynyt, Sainio huolehtii. "Yhteissumma on 60 prosenttia suurempi kuin viime vuonna."

"Aika monet joutuvat lopettamaan toiminnan, koska rahat eivät kerta kaikkiaan riitä." Asiakkaat käyttävät häikäilemättä tilannetta hyväkseen. Kun kuljetuksia huutokaupataan, alimmasta hinnasta tulee äkkiä markkinahinta.



Väliaikainen helpotus


Polttoaineen hinnannousu on nyt pysyvämpi, Sainio perustelee muutostarvetta. Yhtenä syynä on se, että rikittömän dieselin valmistuskapasiteetti on liian pieni suhteessa Euroopan kasvavaan kysyntään. "Trendi on ollut pari vuotta ylöspäin ja nyt ollaan korkeammalla kuin koskaan."

Ensi hätään ala ajaa helpotusta dieselin arvonlisäveroon.

"Että saisi vähentää ostetun polttoaineen osalta toiseen kertaan sen arvonlisäveron, mikä siitä on maksettu." Lisäetu maksaisi valtiolle 14 miljoonaa euroa kuussa.

"Valtio saa puhtaan hinnannousun takia arvonlisätuloja arviolta 250 miljoonaa euroa lisää per vuosi", Sainio laskee kirstussa olevan varoja.

Linja-autoliikennettäkin tuetaan, vaikka bussit ajaisivat tyhjinä. Myös puolustusvoimille on myönnetty lisää polttoainerahaa, hän vetoaa.

Tuplavähennysoikeutta halutaan edes kahdeksi-kolmeksi kuukaudeksi. "Se olisi kaikkein nopein keino parantaa kassatilannetta ja se kohdistuisi suurempana niihin, jotka ovat enempi ostaneet polttoainetta eli raskaaseen liikenteeseen."



Klausuulit kuntoon


Ainoa terve keino olisi siirtää kustannukset palvelujen hintoihin, Sainio tietää. Siksi pitemmällä aikavälillä pyritään järkeistämään sopimuksia asiakkaiden kanssa. Kovin monella yrittäjillä ei ole vielä polttoaineklausuuleja sopimuksissa.

"Ne huomioisivat poikkeukselliset kustannusnousut."

Myös EU-komissiossa on valmisteltu kuljetus- ja kuorma-autoliikennettä varten vastaavia minimiehtoja, muun muassa Ranskan ja Belgian äänekkäällä tuella. Sainio odottaa virkamiehiltä sopimusmalleja muutoksille vielä tänä vuonna.

Valtiovarainministerit ovat jo yhdessä hylänneet toiveet alentaa polttoaineveroa. Suomessa tähän ei olisi edes mahdollisuutta, sillä dieselvero on vain pari senttiä yli minimin.

Sen sijaan käyttöveron alentaminen olisi Suomessa mahdollista. "Mutta se ei ratkaise ongelmaa." Summat kun pyörivät maksimissaan 2 000 eurossa, vaikka lisäkustannukset voivat olla 20 000-25 000 per vuosi, Sainio huomauttaa.

Ilmoita asiavirheestä