Kaksi vuotta sitten tapahtuneen ydinsukellusvene Kurskin uppoamisen todelliset syyt ovat edelleen hämärän peitossa. Venäjällä pidetään virallisia selityksiä täysin riittämättöminä.
Barentsin merellä sotaharjoitusten yhteydessä uponneen Kurskin onnettomuudessa sai surmansa 118 merimiestä. Uppoamisen syynä pidetään virallisen selityksen mukaan torpedojen räjähtämistä aluksen etuosassa.
Onnettomuuden kaksivuotispäivänä sekä Murmanskin läänissä Vidjajevon tukikohdassa että Moskovassa paljastettiin Kurskin katastrofin muistomerkki. Venäjän kaikkien uskontokuntien pyhäköissä pidettiin maanantaina rukoushetki onnettomuuden uhreille.
Todellinen syy salataan
Venäläiset tiedotusvälineet jatkoivat maanantainakin pohdiskelua siitä, mikä saattoi olla onnettomuuden perimmäinen syy. Virallinen selitys torpedojen räjähtämisestä ei riitä.
Hallituksen asettama komissio ei ole vastannut tärkeimpään kysymykseen, miksi torpedot räjähtivät. Tyydyttäviä vastauksia ei ole annettu myöskään kysymyksiin sotaharjoitusten komentajien virheistä ja Kurskin mahdollisista rakenteellisista puutteista.
Yleinen syyttäjä on lopettanut Kurskin onnettomuuden tutkimukset ja tullut siihen tulokseen, ettei suoranaisia syyllisiä ole. Monet tiedotusvälineet, onnettomuuden uhrien omaiset ja sukellusveneasiantuntijat ovat kuitenkin toista mieltä.
"Syyllisten etsintä on lopetettu sen vuoksi, että he kaikki ovat presidentti Vladimir Putinin hyviä ystäviä", kirjoitti maanantaina moskovalainen Novaja Gazeta. Lehti syyttää erityisesti Venäjän laivaston komentajaa Vladimir Kurojedovia harjoitusten riittämättömistä valmisteluista.
Izvestija puolestaan totesi, ettei Venäjällä ole säännöstöä siitä, miten merionnettomuudet tutkitaan. Lento-onnettomuuksien tutkimisesta on hyväksytty tarkat ohjeet.
Izvestija totesi, että Kurskin onnettomuutta tutkineen hallituksen komission johtoon määrättiin varapääministeri Ilja Klebanov, jolla ei ollut minkäänlaista kokemusta laivastosta. Izvestijan mukaan tutkimus ei voinut olla puolueeton eikä asiantunteva.
Laiminlyöntejä ja rakennevikoja
Novaja Gazeta syytti maanantaina laivaston komentajaa Vladimir Kurojedovia vakavista laiminlyönneistä Barentsinmeren sotaharjoituksissa.
Nimenomaan Kurojedov kuittasi valmistelut päättyneiksi, vaikka tiesi, ettei kaikki ollut kunnossa, lehti kirjoitti. Lehti syytti Kurojedovia myös pelastustöiden viivyttelystä. Käsky pelastustoimista annettiin vasta 12 tuntia räjähdyksen jälkeen, lehti kirjoitti.
Novaja Gazetan mukaan Kurojedov teki viime joulukuussa näennäisen rankaisupäätöksen erottamalla sotaharjoituksiin osallistuneita upseereja. Erotettujen joukossa oli jopa sellaisia, jotka eivät pitkään enää olleet laivaston palveluksessa. Lehden mukaan pääsyyllisiä ei kuitenkaan rangaistu.
Novaja Gazetan mukaan Kurskissa oli myös selviä rakenteellisia vikoja, joita aluksen rakentanut pietarilainen telakka ei edelleenkään tunnusta.
Lehden mukaan räjähdyksen tuhot olisivat olleet paljon vähäisempiä, jos olisi noudatettu aluksen piirustusten määräyksiä ja tehty osastoille paksummat väliseinät. Telakan johdon suostumuksella säästettiin kuitenkin terästä.
Lehden mukaan pelastusjärjestelmäkään ei toiminut. Yhdeksännessä osastossa olleet miehet yrittivät pelastautua, mutta laitteet eivät toimineet. Lehden mukaan ainakin osa miehistöstä olisi pelastunut, jos kaikki olisi ollut kunnossa.
Novaja Gazeta väittää myös, että monissa edelleen käytössä olevissa sukellusveneissä on samat rakenneviat. Niistä ei kuitenkaan haluta julkisesti puhua.