Laajaa kansansuosiota nauttiva tasavallan presidentti Sauli Niinistö on toistaiseksi ollut vaiti siitä, pyrkiikö hän toiselle presidenttikaudelle vai ei. Kokoomusväki odottaa malttamattomana hänen ratkaisuaan.
Tiettyyn pisteeseen saakka kursailu on hyvästä, mutta siinäkään ei pidä liioitella. Presidentinvaalikampanjointi on aina iso ponnistus, joten viime tippaan jäävä ilmoitus, olipa se sitten myönteinen tai kielteinen, asettaisi kilpailevat ehdokkaat kohtuuttomaan tilanteeseen. Kokoomuksella on itsellään kokemusta Niinistön viime tipan kieltäytymisestä syksyltä 1999.
Presidentti Niinistö on aiemmin väläyttänyt, että hän kertoo jatkohaluistaan loppukeväästä. Kevät on kovasti myöhässä, ja kesää vasta tapaillaan ainakin Oulun korkeudella.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi puoluevaltuuskunnan kokouksessa viikonloppuna, että puolue voisi pitää ylimääräisen puoluekokouksen alkusyksystä. Tämä kielisi siitä, että asiasta olisi presidentin ja kokoomuksen välillä olemassa jonkinlainen välipuhe.
Varmaa se ei kuitenkaan ole, sillä Niinistö tunnetaan omaperäisistä ratkaisuista. Ehdokkuus vaikuttaisi luonnollisesti viranhoitoon, mutta jatkokautta ei saa ilman ehdokkuutta.
Presidentti Mauno Koiviston hautajaiset vaikuttavat ymmärrettävästi ilmoitusaikatauluihin. Kovin pitkälle päätöstä ei kuitenkaan voi lykätä, ja syksy alkaa olla kovin myöhäinen aika ilmoittautua. Ilmoitus tulee toivottavasti paljon aiemmin.
Keskustan presidenttiehdokas kansanedustaja Matti Vanhanen on käynyt kisaa jo vuoden päivät. Vanhasen valinta presidenttiehdokkaaksi viime vuoden kesäkuussa tuli poikkeuksellisen aikaisin ja siihen oli monta syytä. Varhainen liikkeellelähtö ei näyttäisi tuoneen Vanhaselle suurta etua, joskaan ei haittaakaan.
Vihreät nimesivät kansanedustaja Pekka Haaviston presidenttiehdokkaakseen helmikuussa. Vielä on arvoitus, onnistuuko Haavisto nostattamaan edelliskerran veroisen huuman. Vasemmistoliitto puolestaan nimitti europarlamentaarikko Merja Kyllösen puolueen presidenttiehdokkaaksi maaliskuussa.
SDP on etsiskellyt presidenttiehdokasta jo pitkään, ja kieltäytyjien lista on pitkä. SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma joutunee pyörtämään aiemman kieltäytymisensä.
Perussuomalaisissa presidentinvaalien ehdokasasettelu on täysin auki. Puolue vaihtaa puheenjohtajan muutaman viikon kuluttua. Puoluekokouksen henkilövalinnat viitoittavat pitkälti myös presidenttikisaa.
Pienpuolueista RKP nimennee europarlamentaarikko Nils Torvaldsin presidenttiehdokkaakseen. Kristillisdemokraateilla ei ole vielä ehdokasta, mutta puheenjohtaja Sari Essayah tuskin kieltäytyy, kun aika koittaa.
Presidentinvaalin ensimmäinen kierros käydään jo tammikuussa. Kampanjointi ajoittuu loppuvuoteen, mutta kaikkien ehdokkaiden nimet on syytä olla tiedossa hyvissä ajoin. Ajankohtainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu sopii hyvin presidentinvaaleihin.
Korjattu ja oikaistu 23.5. kello 15.59: Torvaldsin etunimi on Nils eikä Jan kuten kirjoituksessa aluksi luki.