Kolumni

Kur­ki­au­raan löytyy aina uusi vetäjä

Kuinka pitkä on yhden päävalmentajan elinkaari yhdessä huippujoukkueessa? Oikea vastaus voi sijoittua vaikkapa yhden ja viiden vuoden väliin.

Kuinka pitkä on yhden päävalmentajan elinkaari yhdessä huippujoukkueessa? Oikea vastaus voi sijoittua vaikkapa yhden ja viiden vuoden väliin.

Päävalmentajan työtä voi verrata kurkiauraan. Kun johtohahmo on aikansa näyttänyt suuntaa ja lopulta ammentanut itsensä tyhjiin, tilalle löytyy täysin luontevasti uusi vastuunkantaja.

Täydellinen poikkeus on jalkapallossa Sir Alex Ferguson, joka istui Manchester Unitedin managerin jakkaralle jo 1986, eikä loppua näy. Jääkiekossa harvinaisen pitkän pestin esimerkiksi kelpaa Davosia vuodesta 1996 valmentanut Arno del Curto.

Oma lukunsa on kenraali Viktor Tihonov, jonka alaisuudessa punakone ihastutti ja vihastutti jääkiekkomaailmaa vuosina 1978-1993.

Mikä on oikea hetki astua sivuun ja lähteä pää edellä kohti uusia haasteita? Ehkäpä silloin, kun ei ole enää mitään annettavaa.

Tämän kauden päätteeksi Kari Jalonen on valmentanut Kärppiä neljä kokonaista vuotta ja tehnyt urheilullisesti loistavaa jälkeä. Kaksi mestaruutta ja pienenä kauneusvirheenä pronssi 2006 kertovat, että mies osaa asiansa.

Jatkosopimuksen julkistamista on odoteltu, mutta sitä ei olekaan kuulunut. Kysymys kuuluukin: voisiko Jalosen ja Kärppien välinen symbioosi jatkua vielä yhden kauden vai onko hiekka tiimalasissa valunut jo tyhjiin....?

Kausi 2007-2008 on kääntymässä kohti loppuhuipennustaan, eikä Jalosen joukkojen kurssissa ole mitään moitittavaa. Kärpät purjehtii kohti neljättä peräkkäistä voittoa runkosarjassa. Viime hetken pelaajakauppojen myötä joukkue on noussut kiistattomaksi mestarisuosikiksi.

Jalonen voi siis aivan hyvin yltää hattutemppuun, mutta onko se hänen viimeinen palveluksensa Kärpille?

Vastausta ei tällä hetkellä tiedä Kärppien seurajohto, eikä ehkä Jalonen itsekään. Vaakakupissa varmasti painaa myös Turussa asuvan perheen mielipide, sillä neljän vuoden työkomennus satojen kilometrien päässä on pitkä aika.

Jatkoneuvotteluja on toki käyty, mutta missä hengessä ja millä intensiteetillä - sitä kukaan asianosaisista ei kerro. Ottajia Jalosella varmasti riittää ulkomaita myöten.

Jalosella on tasan kaksi vaihtoehtoa: lähteä uusien haasteiden kimppuun joko tämän kauden jälkeen tai vasta vuoden kuluttua.

Kuudes kausi saman joukkueen valmentajana kaatuisi jo omaan mahdottomuuteensa. Vladimir Jursinov teki 1990-luvulla TPS:ssä hyvää työtä, mutta viimeinen kausi - se kuudes - oli vaikein. Kukaan ei enää jaksanut kuunnella, vaikka hänellä olisi ollut kuinka paljon sanottavaa.

Seuraavan kauden valmentajasopimukset tehdään yleensä joulu-tammikuuhun mennessä, joten tätä taustaa vasten Kärpät ei todellakaan hätäile. Ja voihan olla, että uusi valmentaja - jos sellainen ylipäätänsä Kärppiin tulee - julkaistaan vasta kauden jälkeen.

Kärpät tarjoaa työpaikan, joka on SM-liigassa yksi himoituimmista. Vuoden valmentajiksi ovat Kärpistä vuorollaan nousseet Kari Mäkinen (1978, 1981), Pentti Matikainen (1984), Kari Heikkilä (2004) ja Kari Jalonen (2005, 2007).

Näitä kaikkia valmentajia yhdistää 4-5 vuoden pesti Kärpissä. Kun Kärppien seurajohto katselee - joko nyt tai vuoden kuluttua - uutta nimeä, kysymys on jälleen pitkäjännitteisestä ja kotimaisesta ratkaisusta.

Valistuneessa arvauksessa nuoli osuu kahteen hyvään vaihtoehtoon, joissa molemmissa sykkii kärppäläinen sydän. Eräänä päivänä Kärpät voi vallan hyvin pelata joko nykyisen kakkosvalmentajan Mikko Haapakosken tai Mestiksessä vakuuttavaa jälkeä tehneen
Kai Suikkasen komennossa.