"Tunnot on kurjat", kertoo Pohjan sotilassoittokunnan päällikkö, musiikkimajuri Kari Westman. Hänkin sai sotilasmusiikkialan tulevaisuustyöryhmän raportin käsiinsä vasta tiistaiaamuna.
Jos työryhmän ajatukset toteutuvat, Pohjoiselle maanpuolustusalueelle jäisi molemmissa esitetyissä vaihtoehdoissa soittokunniksi vain Lapin sotilassoittokunta Rovaniemelle ja Kainuun sotilassoittokunta Kajaaniin.
Seuraavat sotilassoittokunnat Suomen kartalla alapäin mentäessä olisivat Karjalan soittokunta Kontiorannassa ja Ilmavoimien soittokunta Tikkakoskella.
Käsikirjoitus valmiina
"Suuri Maavoimien soittokunta perustettaisiin Lappeenrantaan, jossa on ennestäänkin ilmennyt vaikeita rekrytointiongelmia. Suunnitelmat siis painottuvat aivan liikaa Itä- ja Etelä-Suomeen" , Kari Westman sanoo.
"Tässä palattaisiin takaisin 1970-luvulle, jolloin soittokunnat sijaitsivat joukko-osastojen paikkakunnilla. Työryhmän esityksissä on lähes kokonaan unohdettu, että tärkein maanpuolustustyö tehdään kasarmin porttien ulkopuolella. Soittokuntien vahvuuksiksi määriteltiin keväällä Lahdessa pidetyssä kokouksessa nimenomaan korkea ja monipuolinen ammattitaito, toimivat sidosryhmät ja alueellinen kattavuus."
Pohjan sotilassoittokunnan soittokuntaupseerin, musiikkiluutnantti Jaakko Nurilan mielestä uusi kehittämisraportti on vain viimeistellympi versio ensin julkisuuteen vuotaneesta torsosta.
"Aivan kuin valmis käsikirjoitus olisi ollut olemassa jo ennen työryhmän asettamista."
Nurila ei voi ymmärtää sellaista kehittämisen lähtökohtaa, että hyvin toimivan, koulutetun ja motivoituneen soittajiston työ ulosmitataan tekohengityksenä jonnekin muualle.
Kuviomarssitoiminnan lisääminen on hänen mielestään erityisen ontuva peruste.
"Ahdistavinta työryhmän esityksessä on se, että oman alamme ihmiset väsäävät tällaisia papereita. Ei kehittämistä voi aloittaa niin, että ensin tapetaan toimivat kokoonpanot."
Jaakko Nurilasta tuntuu vähän siltä, että Oulu merkitsee yhä Helsingin päättäjille kiveä kengässä.
Pääesikunnassa kai muistetaan, miten jo musiikkimajuri Elias Seppälän toimiessa päällikkönä Pohjan sotilassoittokunta kunnostautui omilla, perinteistä sotilassoittoa taiteellisemmilla linjauksillaan.
"Itse voin arvioida tilannetta vain sen perusteella, miten sotilasmusiikkia ja puhallinmusiikkia Suomessa yleensä tehdään. Mielestäni meidän työmme ja toimintamallimme kestävät vertailun, olivatpa lähtökohdat musiikilliset, sotilasmusiikilliset tai maanpuolustukselliset. Näin pitkäjännitteinen työ on liian arvokasta hukattavaksi", soittokuntaupseeri Jaakko Nurila huomauttaa.
Edellisen lakkautusuhan aikaan 1990-luvun puolivälin jälkeen Pohjan sotilassoittokunnassakin kartoitettiin henkilöstön muuttohaluja Kajaaniin.
Jaakko Nurilan arvion mukaan sinne siirtyisivät nytkin vain vanhemmat soittajat, joilla on palvelusvuosia niin vähän jäljellä, että he voivat toimia jonkin aikaa "reppureina".