Pääkirjoitus

Kurja komp­ro­mis­si YK:ssa

Politiikkaa sanotaan mahdollisen taiteeksi.

Politiikkaa sanotaan mahdollisen taiteeksi. Uusi vahvistus tälle saatiin, kun YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi viikonvaihteessa sovitteluratkaisun amerikkalaissotilaiden syytesuojaa koskeneessa kiistassa.

Vaikka turvaneuvosto oli muodollisen yksimielinen, kompromissi on kurja. Yhdysvallat sai auki takaportin ajattelulle, jonka mukaan useimpien muiden maiden YK-sotilaisiin sovellettavat säännöt eivät päde amerikkalaisiin. Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

Päätöksen ainoa valopilkku on, että kiistan YK:n koko rauhanturvatoiminnan jatkolle aiheuttama uhka poistui päiväjärjestyksestä. Hinta on kova; YK:n siipien suojissa perustetun, toimintaansa aloittelevan kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n uskottavuus kärsi kompromissin takia kovan kolauksen.

Haagiin perustettavan oikeusistuimen ICC:n on määrä ottaa käsiteltäväkseen vakavia sotarikoksia. Sen toimivalta alkaa kuitenkin vasta, jos niiden tapahtumamaa ei jostakin syystä ryhdy itse oikeustoimiin. Oikeuden eteen joutuu ensimmäistä kertaa yksilöitä, esimerkiksi valtionpäämiehiä. ICC:n toimivalta on yleinen eikä kohdistu mihinkään tiettyyn maahan. Yhdysvalloista tulee kompromissin takia poikkeus.

Turvallisuusneuvosto tulkitsi ICC:n toiminnan pohjana olevaa Rooman sopimusta. Sen mukaan jos turvaneuvosto esittää oikeustoimien lykkäämistä, ICC pidättyy niistä 12 kuukauden ajaksi. Neuvosto voi uusia pidättymispyynnön vuoden välein. Näin YK teki porsaanreiän yhteisesti tehtyihin sääntöihin.

Rooman sopimus koskee kuitenkin maita, jotka ovat sitoutuneet siihen. Yhdysvallat ei ole hyväksynyt saati ratifioinut perustamissopimusta. Turvallisuusneuvosto päätti nimenomaisesti, että ICC:n on sen pyynnöstä pidätyttävä käsittelemästä tapauksia, jotka koskevat sopimukseen kuulumattoman maan sotilaita. Näin kansainvälisen lain kouran ulottumattomiin livahtavat myös muun muassa Venäjän, Pakistanin, Kiinan ja Intian YK-sotilaat. Kerran auennut takaportti lisää houkutusta olla liittymättä sopimukseen jatkossakaan.

Yhdysvallat perääntyi alkuperäisestä vaatimuksestaan, että sen sotilaille olisi myönnetty automaattinen ja aukoton syytesuoja. Myönnytys on lopputulokseen nähden kuitenkin pieni. Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs vakuutti myös, että se odottaa sotilaidensa käyttäytyvän lakien mukaan. Tällaisen käytöksen luulisi olevan itsestään selvää.

Historia on täynnä esimerkkejä oikeudesta, jonka sisällön ovat sanelleet vahvat ja voittajat. Nyt on kuitenkin luotu ennakkotapaus, jossa jo etukäteen linjataan, etteivät samat kansainväliset pelisäännöt koske kaikkia. Tapahtunut on karu esimerkki maailmanpolitiikan nykyisistä voimasuhteista. Yhdysvaltain nykyinen hallinto pystyy ajamaan läpi mieleisiään päätöksiä ilman että muut pystyvät niitä estämään. Kehitys on huolestuttavaa.

paakirjoitus@kaleva.fi