Kup­let­ti kir­joi­tet­ta­va omasta ajasta

Kansantaiteilija Jaakko Teppo on iso mies, jonka katse on totinen. Harmaantunut parransänki korostaa pelottavaa vaikutelmaa. Miehen vanha tavaramerkki, tuuheat viikset ovat entisensä.

Lauluntekijä Jaakko Teppo on myös ansioitunut pakinoitsija ja Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistyksen jäsen.
Lauluntekijä Jaakko Teppo on myös ansioitunut pakinoitsija ja Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistyksen jäsen.

Kansantaiteilija Jaakko Teppo on iso mies, jonka katse on totinen. Harmaantunut parransänki korostaa pelottavaa vaikutelmaa. Miehen vanha tavaramerkki, tuuheat viikset ovat entisensä.

Jaakko Teppo voi nykyajan nuorille olla tuntematon nimi, mutta 1980-luvulla tuskin kukaan Suomessa välttyi Dallasin Pamelan perään laulavasta savolaisesta.

"Pam-pam-pam-pam Pamela, ai kun sinä oot sitten ihana", kiteytti Jaakko Teppo.

Kerrotaan, että kertosäe syntyi Tepon kysyessä vaimoltaan apua. Pitäisi saada mahdollisimman iskevä säe aikaiseksi. Vaimo oli todennut, että laita siihen biisiin pam pam.



Teppo tapetilla


Sairaseläkkeellä oleva Jaakko Teppo on tänään nostettu uudelleen arvoonsa kansanperinteen nimissä.

Edellisestä keikasta on aikaa 12 vuotta, mutta Jaakko Teppo muistetaan. Uran kattava dvd on myynyt kultaa ja Imagen kaltaiset trendilehdet tekevät hänestä laajoja artikkeleita.

Maan eturivin popparit PMMP:stä Kotiteollisuuteen ovat kertoneet ihailevansa kuplettimestaria. Ismo ja Ilkka Alanko ovat jopa perustaneet Sössölandian Kultakurkut vaalimaan Jaakko Tepon ja Gösta Sundqvistin perinnettä. Kotikaupungissa Joensuussa Popkatu-yhdistys puuhaa Jaakko Teppo -päivää.

Teppo on itse kaikesta touhotuksesta hiljaa tyytyväinen. Teposta on hienoa, että nykypolvi harrastaa hänen tuotantoaan.

"Ei kai nykyajan nuorillakaan mitään kivaa ole. Jotain iloista musiikkiakin pitää saada, ei se pelkkä rokki riitä."



Ajan ilmiöt


Jaakko Tepon lempiaiheita ovat olleet ajankohtaiset ilmiöt Dallasista työttömyyteen, maaseutukulttuuri on kappaleiden miljöö. Tarinoidensa tapahtumapaikaksi mies loi Ruikonperän, joka on jossain "Persemäen lähellä, Pielaveen rajoilla".

Kuuluisimpia Ruikonperän asukkeja ovat kauneushoitolayrittäjä Hilma Holkki sekä Toivo "Topi" Ryynänen, jolla muista hahmoista poiketen on oikeasti saman niminen esikuva.

Ruikonperän hahmot muodostavat vahvan kyläyhteisön ja draaman kaaren Jaakko Tepon lauluihin. Siksi tekijä niputtakin imitaattorit ja stand-up-koomikot irtojuttuineen eri kastiin.



Vaikea laji


Teppo ei osaa sanoa, mistä nykypolvi kirjoittaisi kupletteja. Hän kertoo itse kirjoittaneensa aikoinaan sen ajan elämästä, 1980-luvun Suomesta.

"Silloin oli Pamelat ja Dallasit, nykyään Kauniit ja rohkeat. Kai ne osaa sitten soveltaa tähän nykyiseen elämään."

Nykyajan lauluntekijöistä hän tunnistaa hengenheimolaisikseen YUP:n Jarkko Martikaisen sekä Martti Servon.

Ajankohtaisen kupletin tekeminen on vaikea taiteen laji.

"Tekstintekijän ensimmäinen ehto on se, ettei kerro suoraan asioita, vaan kertoo sen tärkeimmän asian kahden rivin välissä. Riiminhän osaa jokainenhan tehdä."

Tepon oma resepti on yksinkertainen: alun pitää olla mielenkiintoisen.

"Lopun pitää olla kymmenen kertaa parempi. Sillä tyylillä minä olen niitä tehnyt."

Ilmoita asiavirheestä