Perussuomalaisten jyrkkä alamäki kannatusmittauksissa on kiistaton. Suosion kuihtumista ei voi selittää enää pelkästään vaisulla menestyksellä presidentinvaaleissa.
Perussuomalaisten kannatus on Helsingin Sanomien teettämän tuoreen mittauksen mukaan varsin jyrkässä alamäessä. Marras-joulukuun tuloksesta kannatus on kutistunut peräti neljä prosenttiyksikköä ja on nyt 16,5 prosenttia. Puolue on tasoissa keskustan ja Sdp:n kanssa. Keskusta on punnertanut pahimmasta kuopastaan ylös, samoin vihreiden kannatus on vankassa nousussa. Kokoomus on vahvistanut asemiaan maan suurimpana puolueena.
Perussuomalaisten neljän prosenttiyksikön sukellus vain kahdessa kuukaudessa on paljon. Osa selitystä ovat heikosti menneet presidentinvaalit. Puheenjohtaja Timo Soinilta odotettiin sekä puolueen sisällä että sen ulkopuolella huomattavasti parempaa menestystä.
Tosin presidentinvaalit selittävät HS-gallupin tuloksia muissakin puolueissa. Kokoomuksen luvuissa näkyy Niinistö-ilmiö, keskustan luvuissa Väyrys-ilmiö ja vihreiden luvuissa Haavisto-ilmiö.
Vastaavasti demarien laskevaa kannatuskäyrää pudotti osaltaan Paavo Lipposen kehno presidentinvaalimenestys. Puolueiden kestävämpi kannatus nähdään vasta jonkin kuukauden kuluttua, kun presidentinvaalien nostattama pöly on laskeutunut.
Kellojen pitää soida lujaa perussuomalaisten leirissä, sillä huonosti menneet presidentinvaalit eivät riitä koko selitykseksi suosion laskuun. Toukokuussa 2011, vain kuukausi eduskuntavaalien jälkeen, puolue ehätti jo Suomen suurimmaksi. Viime syyskuussa perussuomalaisten kannatus oli melkein 23 prosenttia eikä nousulle tuntunut näkyvän loppua.
Tiistaina julkistetut luvut todistavat, että kupla on puhjennut. Kuudessa kuukaudessa kannatuksesta on haihtunut yli kuusi prosenttiyksikköä. Jos oli nousu suurten puolueiden joukkoon nopea, näyttää liuku takaisin keskisuuriin olevan ainakin yhtä nopea.
Keskusta on onnistunut pitkälti Paavo Väyrysen ansiosta nousemaan takaisin Suomen poliittiselle kartalle. Keväällä 2011 perussuomalaisiin siirtyneet äänestäjät tekevät paluuta keskustaan.
Toisaalta äänestäjille ei enää riitä paatoksellinen EU:n kritisointi ja nokkelat yhden lauseen mittaiset poliittiset huudahdukset. Perussuomalaiset eivät loputtomasti voi rakentaa kannatuksensa pohjaa vain yhden yksittäisen asian vastustamiseen. Puolueen on pakko kyetä pian näyttämään joitakin konkreettisia tuloksia suuresta eduskuntavaalivoitostaan. Sellaisia voisivat olla sopivat infrastruktuuripäätökset, tienpätkä tuonne ja pala rautatietä toisaalle.
Myös päätös jäädä oppositioon on osoittautunut vääräksi. Vajaan 20 prosentin vaalikannatuksella ei Suomessa voi sanella hallituksen ohjelmaa, mutta siihen voi vaikuttaa paljon. Soini ja hänen puoluetoverinsa olisivat halutessaan saaneet merkittäviä ministerinsalkkuja Jyrki Kataisen hallituksessa. Vaikutusvalta olisi ollut jotakin muuta kuin oppositiossa.
Kokemattomien poliitikkojen tuoreus toi perussuomalaisille ennätyskannatuksen, ja tuoreiden poliitikkojen kokemattomuus sysäsi heidät samaa laukkaa alamäkeen.."