Esko Hassinen paiskaa kättä.
"Historiallinen päivä", Oulun Pyrinnön puheenjohtaja sanoo ja kampeaa itsensä auton etupenkille.
Historiallinen toden totta. Tasan sata vuotta sitten, 19. päivä lokakuuta 1904, joukko nuoria miehiä kokoontui jonnekin päin kaupunkia ja piti Oulun Kauppa-apulaisyhdistyksen Urheiluseuran perustavan kokouksen. Muutaman vuoden jälkeen seura irtaantui itsenäiseksi yhdistykseksi.
Nimi Oulun Pyrintö otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1922.
"Toppilaan", Hassinen opastaa.
Telinevoimistelijoille pyhitetty Toppilan liikuntatalo on ainoa oikea paikka sukeltaa sisään juhlivan seuran arkeen. Voimistelusta kaikki alkoi sata vuotta sitten. Kuusi päivää perustamiskokouksen jälkeen ensimmäisiin harjoituksiin reaalilyseon voimistelusaliin oli kokoontunut kourallinen hyväryhtisiä nuorukaisia.
Joskus on ollut toisinkin, mutta voimistelu on taas Pyrinnön lippulaiva - jos mittarina käytetään harrastajamääriä.
"620 harrastajaa", Hassinen sanoo ja mainitsee, että oululaisseura on telinevoimistelu puolella harrastajamääriltään valtakunnan ykkönen.
Toppilan yläsalilla on täysi touhu päällä. Neljän pojan ryhmä tekee valmentaja Jarno Leppäsen komennossa permannolla kuperkeikkoja, puolivoltteja ja kärrynpyöriä. Tytöt ovat vallanneet suurimman osan salista.
Hassista harmittaa, että juhlapäivän kierros sattui juuri syyslomaviikolle. Meno salissa on kuulemma vain aavistus normaaliviikon kuhinasta. Tavallisena arki-iltana Toppilan kaikki kolme salia ovat tupaten täynnä - samoin kuin ovat Linnanmaan liikuntahallin ja Ouluhallin voimistelutilatkin.
Lomasta huolimatta innokkaimmat ovat paikalla.
"Nämä ovat lahjakkaita jätkiä", valmentaja Leppänen kehuu. "Jokainen on parin vuoden aikana kehittynyt aivan valtavasti. Näistä voi tulla ihan mitä vain."
Pyrintöläinen telinevoimistelu on hassussa tilassa. Harrastajia on niin paljon, etteivät kaikki halukkaat mahdu ryhmiin mukaan. Silti kilpaurheilullinen menestys aikuisten sarjoissa on käytännössä nollilla.
Menestys tai sen puute ei puheenjohtaja Hassista haittaa. Mies katsoo telineillä ja permannolla kieppuvia lapsia ja nauraa koko olemuksellaan.
"Nuorisourheilu on Pyrinnössä se tukijalka, jonka varaan me rakennamme. Menestystä ei tule, jos nuorisopuoli ei ole kunnossa", Hassinen sanoo ja katsoo syrjäsilmällä, miten kymppivuotiaiden tyttöjen ryhmässä voimisteleva oma Enna-tyttö pyöräyttää kärrynpyörän.
Taas kiivetään autoon ja otetaan kurssi kohti Värtön liikuntahallin.
"Paini on oikein tyyppiesimerkki urheilun aaltoliikkeestä. Pari vuotta sitten meillä oli useampikin menestyvä miespainija. Nyt miespainijoita on tasan yksi", Hassinen sanoo matkalla kohti painisalia.
Poikapainijoita on miestenkin edestä. Harjoituksissa käy noin sata poikaa ja tyttöä.
"Onhan niitä ollut joskus enemmänkin, mutta edellisiin vuosiin verrattuna määrä on nousussa. Tänä syksynä kaikissa lajeissa oli enemmän harrastajia kuin vuosi sitten", puheenjohtaja piirtää suuntaviivoja.
Molskilla nassikkapainijat ovat päässeet täyteen vauhtiin. Ryhmää vetävällä painijaoston puheenjohtaja Ilkka Walleniuksella on työmaata ohjata alle kouluikäisten painijoiden ylitsepursuava energia yhteiseen tekemiseen.
"Leikitään, tehdään temppuja ja vähän pusketaan", Wallenius kertoo ja painottaa, ettei vie ensimmäistäkään painijaa kisoihin liian nuorena.
Hassinen sanoo, että miespainijoiden häipyminen seurasta oli rahasta kiinni. Laskevien talouslukujen kanssa paininut seura ei pystynyt vastaamaan menestyksen makuun päässeiden painijoiden huutoon.
"En ollut silloin toiminnassa mukana. Jos nyt tulisi samanlainen valintatilanne eteen, tekisin täysin samoin. Ei huippu-urheiluun voi panna älyttömästi paukkuja, jos vaakakupin toisella puolella on nuoriso - seuran tulevaisuus."
Seuraava rasti on Kasarmin liikuntasali. Painonnostajien harjoitussalilta kajastaa valo, mutta ulko-ovi on lukossa. Odotellaan.
Painonnosto on Pyrinnön lajeista pienin. Puheenjohtaja Hassinen laskee, että aktiiviharrastajia on vähän toistakymmentä.
"Muista lajeista poiketen, valmentaja- ja ohjaajatilanne on hyvä. Positiivista on myös mukavasti virinnyt painonnostokoulutoiminta. Ei painonnosto ole kuoleva laji, vaikka sellaistakin on ennustettu."
Akram ja Salama Zakole tulevat paikalle vähän sovitusta ajasta myöhässä. Moni asiantuntija on nähnyt 14-vuotiaassa Salamassa 31-kertaisen arvokisamitalisti Karoliina Lundahlin veroisen helmen.
"En minä tuollaisista asioista ota paineita. Minulle rauta on hyvä vastustaja, ja siinä se", Zakole sanoo ja tempaisee kylmiltään malliksi 40 kiloa päänsä päälle.
"Jos neljän vuoden kuluttua pääsisi Pekingin olympialaisiin", Zakole paljastaa haaveensa.
Pyrinnön yleisurheilijoilla arvokisat ovat enemmän kuin haaveita. Matkalla Ouluhallille Hassinen laskee, että ensi kesän MM-kisoissa Helsingissä voi hyvinkin olla mukana neljä pyrintöläistä.
Noista neljästä puolet, pikajuoksija Heidi Hannula ja aitajuoksija Janne Mäkelä, ovat hallilla vetämässä peruskuntokauden lajiharjoitusta valmentaja Jukka Sihvosen valvonnassa. Kummankin urheilijan edelliset kaudet ovat menneet mönkään loukkaantumisten vuoksi.
Pyrintö on tällä vuosituhannella tippunut aivan valtakunnan terävimmän kärjen kyydistä. 1990-luvulla pyrintöläiset juhlivat kaksi kertaa (1990 ja 1996) Kalevan maljan voittoa.
Hassinen sanoo, että kelkasta tipahtaminen oli rahasta kiinni. Talouden tiukimpina vuosina unohtui muutama ikäluokka väliin. Sitä laskua maksetaan nyt.
"Välillä iskee jonkinmoinen apeus", 1980- ja 1990-lukujen kultakaudet nähnyt ex-pikajuoksija Sihvonen myöntää.
Tiistai-ilta syysloman keskellä antaa harhaanjohtavan kuvan Pyrinnön yleisurheilun tilasta. Ouluhallissa on epätodellisen rauhallista.
"Kun urheilukoulut pyörivät täysillä, radalle ei tahdo mahtua sekaan", Sihvonen sanoo
"Ei tilanne oikeasti ole ollenkaan hullumpi: nuorisopuolella on 350 junioria ja 50 ohjaajaa", Hassinen täydentää.
Juhlapäivän kierros typistyy sattuneesta syystä yhdellä etapilla. Pyrinnön uusin ja vetovoimaisin tuote pyöreästi kahta tuhatta naista liikuttava Oulujumppa on syyslomalla.
Viime vuosikymmenen lopulla seuraan syntynyt jumppa on räjäyttänyt jäsenmäärän kokonaan uusille lukemille. 4000 pyrintöläisen raja meni rikki muutama vuosi sitten.
"Minun mielestäni Oulujumppa sopii hyvin Pyrinnön imagoon. Toimiva seura on yhdistelmä juniori-, huippu- ja kuntourheilua", Hassinen toteaa.