Noin joka viides suomalainen kuorsaa. Kuorsaamista ei sinänsä pidetä sairautena, sillä jokainen ihminen kuorsaa joskus. Jatkuvasta yöllisestä korinasta voi aiheutua kuitenkin huomattavaa sosiaalista haittaa. Esimerkiksi herkkäunisen puolison hermot saattavat olla koetuksella, jos vieressä kuorsataan jatkuvasti kovaan ääneen. Myös yhteismajoituksissa kuorsaaja voi joutua kiusalliseen tilanteeseen.
Oulun yliopistollisen sairaalan korva-, nenä ja kurkkutautien erikoislääkäri Petri Koivunen huomauttaa, ettei kuorsaaja voi taipumukselleen mitään. Jatkuvasta kylkeen tönimisestä ei ole siis pitemmän päälle hyötyä.
"Osa kuorsaa vain selällään nukkuessaan, eli joillekin asennon vaihtamisesta on apua. Esimerkiksi tennispallo selän alla on joidenkin kohdalla toimiva kotikonsti, sillä se estää selällään nukkumisen", hän sanoo.
Myös järeämpiä keinoja on tarjolla. Koivunen kertoo, että Oulussa kuorsaajien ensisijainen hoitomuoto on ns. RFTA-hoito, joka tarkoittaa nielun lämpökäsittelyä. Sen seurauksena pehmeä kitalaki kiristyy ja nieluun tulee enemmän tilaa.
"Kuorsausäänen tavallisin syy on se, että pehmeä suulaki eli kitalaen takaosa nukkuessa veltostuu ja painuu osittain nielun takaseinämää vasten. Nielun ilmatila pienenee ja saa aikaan pehmeän suulaen värähtelyn hengitettäessä", Koivunen selvittää.
Nielun lämpökäsittely tehdään paikallispuudutuksessa lääkärin vastaanotolla. Koivusen mukaan toimenpide on helppo ja siitä toipuu nopeasti.
Osalle kuorsaajista voidaan tehdä sairaalassa kirurginen kuorsausleikkaus, joka avartaa pehmeää suulakea. Myös purentakisko voi vähentää kuorsaamista.
Ylipaino ja alkoholi
pahentavat
Petri Koivusen mukaan kuorsaukseen osataan hakea nykyään apua, ja Oysissa kuorsaajia operoidaan viikoittain. Tarvetta hoidoille olisi lääkärin mielestä enemmänkin, mutta julkisessa terveydenhuollossa kuorsaajat eivät ole tärkeysjärjestyksessä ensimmäisinä.
"Jos kuorsaukseen ei liity hengityskatkoja, se ei sinänsä ole suuri terveyshaitta. Oulussa hoitoon pääsyä joutuu jonottamaan", Koivunen sanoo.
Eniten kuorsaajia löytyy yli 40-vuotiaista miehistä, joista arviolta puolet pitää yöllä meteliä. Silti myös naiset ja jopa pikkulapset voivat kuorsata. Koivusen mukaan kuorsaava lapsi on syytä viedä lääkärin tutkittavaksi.
Koivusen mukaan ylipaino, alkoholin nauttiminen ja normaalia suurempi väsymys lisäävät kuorsaustaipumusta. Näin ollen laihduttamisen seurauksena myös kuorsaaminen saattaa vähentyä.
"Sen sijaan markkinoilla olevista kuorsausnenäsumutteista ei ole osoitettu tutkimuksissa merkittävää hyötyä", hän lisää.