Kyösti Kuukasjärvi, 11, tuli mukaan Ynnin Poikiin neljä ja puoli vuotta sitten. Ensimmäinen puoli vuotta meni Junnuissa ja sen jälkeen edessä oli edustuskuoro, jonka riveissä hän aikoo laulaa vielä useita vuosia.
"Halusin itse silloin kuusivuotiaana laulamaan. Äiti tiesi Ynnin Pojat ja menin mukaan koelaulutilaisuuteen. Siellä esitin yhden laulun - taisi olla Mörri Möykky - ja pääsin kuoroon mukaan", Kuukasjärvi muistelee.
Kaksi kertaa vuodessa järjestettävä koelaulutilaisuus on uusille pojille väylä Ynnin Poikiin. Seuraavan kerran halukkaat pääsevät esittäytymään ensi elokuussa ja kaikille halukkaille luvataan ihan mukava kokemus, vaikka koelaulutilaisuus kuulostaakin viralliselta ja hieman jännittävältäkin tilaisuudelta.
Kyösti Kuukasjärvikään ei pidä enää jälkeenpäin koelaulua mitenkään hirvittävän kauheana kokemuksena, sillä kuorolauluharrastus on vienyt miehen alun paljon tiukempiinkin tilanteisiin.
"Olimme viime vuonna mukana Messenius-oopperassa ja pääsin esiintymään oopperassa soolona - silloin jännitti", myöntää Kuukasjärvi.
Esiintymiskuume kuuluu asiaan eikä sekään hidasta kuorolaulun harrastusta, varsinkin kun laulamisen halu lähtee pojista itsestään.
Isät ja äidit toki joskus tuuppaavat poikiaan harrastuksen pariin, ja muutenkin kuoroperheen arki on samanlaista kuin vaikkapa jääkiekossa.
"Vanhemmilta tämä vaatii kuljettamista, esiintymisvaatteiden huolehtimista, laululeireillä touhuamista. Vanhemmat ovat tiiviisti mukana toiminnassa, kunnes pojat kasvavat 15-18-vuotiaina miesääniin. Silloin ei yleensä tarvitse enää poikia kuskata, vaan pojat pääsevät itse harjoituksiin mopoilla tai jotkut jopa omalla autolla", nauraa Ynnin Poikien johtokunnan puheenjohtaja Eeva Kovalainen.
