Kiista kuoron johtamisesta ja siitä maksetusta palkasta johti käräjäoikeuteen Ylivieskassa. Ylivieskalaista naista syytettiin petoksesta, mutta käräjäoikeus hylkäsi syytteen ja Ylivieskan kaupungin korvausvaatimuksen.
Syytteen mukaan nainen oli otettu Ylivieskan seudun musiikkiopiston tuntiopettajaksi tehtävänään perustaa ja harjoituttaa kuoro, jota ei kuitenkaan perustettu. Musiikkiopisto maksoi tuntiopettajalle palkkaa kahdelta lukuvuodelta yhteensä noin 2 860 euroa. Rikostutkintaan asian vei alun perin kaupunki, jonka alaisuudessa musiikkiopisto toimii.
Nainen kiisti syyllisyytensä kertoen sopineensa musiikkiopiston vs. rehtorin kanssa kansalaisopiston kuoron vetämisestä siten, että musiikkiopisto maksaa hänelle korvausta, koska kuoroon kuuluu molempien oppilaitosten opiskelijoita. Kyse ei hänen mukaansa ollut uuden kuoron perustamisesta. Syytetyn mukaan seuraavan rehtorin kanssa oli sovittu entisen käytännön jatkamisesta.
Todistajina kuullut vs. ja vakinainen rehtori väittivät, että kyse oli nimenomaan musiikkiopiston oman kuoron perustamisesta, eikä kansalaisopiston kuorosta ollut heidän mukaansa mitään puhetta. Rehtorit sanoivat olleensa siinä uskossa, että uusi kuoro toimii ja juuri sen vetämisestä maksetaan kuoronjohtajalle palkkaa.
Käräjäoikeuden mielestä syytetty ei ollut aktiivisesti oikaissut rehtorien mielikuvaa, vaikka hän oli toiminut musiikkiopiston johtokunnan puheenjohtajakin kahdeksan vuotta. Oikeus ei pitänyt uskottavana, että rehtorit olisivat suostuneet palkan maksuun toisen kuoron hyväksi tehdystä työstä. Kahden oppilaitoksen yhteisestä kuorosta olisi oikeuden mielestä pitänyt päättää oppilaitosten kesken.
Oikeudelle ei kuitenkaan esitetty kirjallista näyttöä uuden kuoron perustamisesta, johtajan valinnasta, kuoron nimestä tai oppilaiden valinnasta. Oikeus ei pitänyt musiikkiopiston vuosikertomuksessa olleita mainintoja kuorosta sellaisina etenkin, kun ne eivät sulkeneet pois mahdollisuutta kansalaisopiston kanssa yhteisestä kuorosta. Oikeuden mielestä rehtoreilla olisi ollut mahdollisuus seurata syytetyn toimintaa musiikkiopistossa tarkemmin, jolloin asian todellinen laita olisi selvinnyt.
Oikeus totesi, että asiassa on kyse jonkinlaisesta väärinkäsityksestä eikä petoksen tunnusmerkistöön kuuluvaa tahallista erehdyttämistä tai erehdyksen ylläpitämistä näytetty olleen. Syyte hylättiin ja samalla hylättiin kaupungin rikosperusteinen korvausvaatimus. Valtio velvoitettiin korvaamaan syytetyn 6 075 euron oikeudenkäyntikulut.