Esimiehen hyvinvointiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Jos esimies uupuu työssään, hänen on vaikea olla vuorovaikutuksessa alaisten kanssa.
Esimiehen jaksamisongelmat heijastuvat vääjäämättä myös alaisten työhön ja työilmapiiriin, toteaa johtajuutta tutkinut psykologian tohtori Anne Mäkikangas Jyväskylän yliopistosta.
"Esimies näyttää työn tekemisen esimerkkiä alaisilleen. Jos hän ei kiinnitä huomiota omaan palautumiseensa, vaan lähettelee viikonloppuisin työsähköposteja tai tekee iltaisin töitä, hän osoittaa esimerkillään, että näin muidenkin pitäisi toimia", Mäkikangas kertoo.
Hänen mukaansa nykyinen tietotekninen kehitys on tuonut lieveilmiötä mukanaan. Ihmiset tuovat töitään kotiin, eivätkä he aina edes ymmärrä tekevänsä töitä vastatessaan sähköposteihin iltaisin.
"Ei ole merkitystä, miten paljon stressaantuu työpäivän aikana, vaan sillä, miten onnistuu palautumaan seuraavaan aamun mennessä."
Nykyjohtajan pitää venyä moniin, epämiellyttäviinkin rooleihin. Useimmiten hän kärsii aikapaineesta ja määräällisestä työnkuormituksesta, sillä huippujohtajilla saattaa kertyä jopa 60 viikkotyötuntia.
Johtajilla on vastuu koko organisaation toiminnasta. Ristiriidoiltakaan ei voi välttyä, sillä raaka totuus on, että organisaatiot eivät ole olemassa työhyvinvointia varten, vaan tuloksen tekemistä varten.
Vaikka yleinen käsitys on, että johtajuus on kuormittavaa, Jyväskylän yliopistossa tehtyjen tutkimusten mukaan suomalaisjohtajat voivat suhteellisen hyvin työssään.
"Mitä ylemmälle johtotasolle mennään, sitä paremmin voidaan. Johtajuustyössä on paljon myös voimavaratekijöitä, kuten vaikutusmahdollisuuksia ja haasteita."
Nykyisen työelämän on sanottu suosivan psykopaattisia ominaisuuksia, mutta Mäkikangas pitää "psykopaattijohtajia" harvinaisuuksina.