Haukiputaan Martinniemeen Luukelan tilalle nousee jykevä hirsitalo nykyaikana harvinaisella rakennustavalla. Talo tehdään lattiasta kattoon etupäässä lihasvoimaa hyväksi käyttäen. Menetelmä johtuu siitä, että rakennuksen paikalla sijaitsi aiemmin 1800-luvulta lähtöisin ollut käräjäsali.
Sali oli liian huonokuntoinen peruskorjattavaksi, joten Museovirasto antoi luvan purkaa sen ja rakentaa uuden talon tilalle perinteisillä suomalaisilla rakennusmenetelmillä.
"Tällaista työskentelytapaa ei kovin moni enää osaa. Parhaat taitajat ovat jo turpeen alla", taloa rakentava kirvesmies Markku Sakaranaho kuvailee. Hirsitalon omistaja Erkka Simppula löysi hänet taloprojektia toteuttamaan monen mutkan kautta. Myös Sakaranahon työkaverin saaminen aiheutti päänvaivaa. Lehti-ilmoituksen avulla löytyi lopulta hirsiveistäjä Simo Juntunen.
Nyt Sakaranaho-Juntunen -kaksikko on saanut hirsitalon kehikon eli seinät lähes valmiiksi. Rakennuksen on määrä olla muuttovalmis jouluna, joten työstettävää riittää vielä.
Mäntyhirret kuoritaan eli parkataan parkkausraudan avulla. Ne veistetään sileiksi ja ne varataan eli muotoillaan kirveellä ylä- ja alapuolilta niin, että ne asettuvat toistensa päälle kuin iho. Hirret kiinnitetään toisiinsa ja niiden väliin laitetaan eristeeksi pellavaa ja lahonsuoja-ainetta.
Kiinnityksessä apuna on porakone. Miestä vahvempia työkaluja eli traktoria käytetään myös 300-400 kiloa painavien hirsien nostelussa.
"Ennen vanhaan hirret nosteltiin köysien avulla. Yhtä taloa oli tekemässä 10-20 ukkoa lähitienoolta", Juntunen kuvailee.
Sakaranaho huomauttaa, ettei hän pitkän uransa varrella ole nähnyt kenenkään rakentava hirsitaloa vastaavalla tavalla käsityönä. Yleensä esimerkiksi hirren veistossa ja varauksen teossa on käytetty apuna moottorisahaa.
Hirsitaiturit pitävät työstään, vaikka se "älyttömän raskasta" onkin. Rankinta on puun kuoriminen.
"Eipähän tarvi lähteä iltaisin salille reenaamaan", Juntunen tuumaa. Häntä miellyttää se, ettei yksikään päivä ole samanlainen.Jokainen hirsi on yksilöllinen ja siten erilainen työstettävä.
Sakaranahoa kiehtoo työ luovuus.
"Oman kädenjälkensä näkee heti".
Hän aikoo kuitenkin tulevaisuudessa luopua Luukelan tilan kaltaisista suurprojekteista. Kädet eivät enää tahdo kestää.
Käräjäsalin paikalle kohoavasta talosta tulee noin 200 neliön kokoinen. Siihen tulee muun muassa pirtti, keittiö, porstua, 3-4 makuukammaria sekä sauna- ja pesutilat.
"Arvostan tällaista rakennustapaa", Erkka Simppula kuvailee. Luukelan tila on ollut hänen sukunsa hallussa ainakin 1600-luvulta lähtien.
Miestä ei hirvitä edes perimätieto, jonka mukaan entisessä käräjäsalissa tuomittu porovaras hukuttautui aikanaan talon pihapiirissä sijaitsevaan kaivoon.
"Näinhän se tarina kertoo", Simppula tuumaa.