Kuopion yliopistolliseen sairaalaan on saatu maailmassa ainutlaatuinen tutkimuslaitteisto, joka mahdollistaa uudenlaisen aivojen toiminnallisen kuvantamisen. Laitteistolla voidaan seurata mm. keskushermostoon vaikuttavien lääkeaineiden aiheuttamia muutoksia, mistä toivotaan apua mm. epilepsian ja dementian hoitoon.
Laitteistoa voidaan käyttää aivojen perustutkimuksessa ja kliinisessä tutkimuksessa. Sillä on myös todennäköisiä sovelluksia useimpien aivoihin kohdistuvien vammojen ja sairauksien, esimerkiksi aivohalvauksen todentamisessa ja kuntoutuksen ohjauksessa.
Suomessa kehitettyä, yli 200 000 euroa maksanutta laitteistoa on testattu yliopistosairaalassa tällä viikolla. Suunnattavaa magneettistimulaatiolaitteistoa (Navigated Brain Stimulation, NBS) hyödyntävät yliopistosairaalan lisäksi tulevaisuudessa Niuvanniemen sairaala sekä Suomen Aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron.
Magneettistimulaatio on ainoa käytettävissä oleva non-invasiivinen (kajoamaton) menetelmä, jonka avulla voidaan paitsi tutkia myös vaikuttaa keskushermoston toimintaan. Laitteistossa magneettistimulaatioon on pystytty yhdistämään ensimmäistä kertaa maailmassa EEG-kartoitus, mikä mahdollistaa aivokuoren reaktiivisuuden ja aivojen sisäisten yhteyksien tutkimisen.
Magneettistimulaatio voidaan kohdentaa nyt entistä tarkemmin hyvinkin pienelle alueelle aivokuorella. Samanaikaisella EEG-kartoituksella voidaan seurata aktivaation muuttumista ja leviämistä aivokuorella millisekunnin tarkkuudella. Potilaalle tutkimus on kivuton.
Neurokirurgien uusi apuväline
Uusi laitteisto tukee yliopistosairaalan ja Kuopion yliopiston aivotoiminnan kuvantamisverkostoa. Professori Juhani Partasen mukaan laitteistoa voidaan hyödyntää suoraan esimerkiksi neurokirurgiassa.
"Sillä voidaan tutkia esimerkiksi aivokasvaimen ympärillä olevan aivokudoksen toimintaa ja ärtyvyyttä ja päätellä sen perusteella, kuinka laaja leikkaus voidaan tehdä ilman että syntyy haitallisia sivuvaikutuksia", kertoo Partanen.
Menetelmästä uskotaan olevan apua myös aivohalvauspotilaille, erityisesti keskuksissa, joissa on käytössä liuotinhoito, kuten Kuopiossa.
"Toiveena on, että pystyisimme selvittämään verisuonitukoksen aiheuttaman vaurion lähialueiden toimintakykyisyyttä melko pian aivohalvauksen tapahtumisen jälkeen. Tällöin saisimme käsityksen potilaan kuntoutusmahdollisuuksista ja ennusteesta."
Stimulaatiotekniikoiden avulla toivotaan saatavan tietoa myös epilepsia- ja dementia-lääkkeiden vaikutuksesta aivokuoren toimintaan.
"Uudet Alzheimer-lääkkeet ovat tehokkaita osalla potilaista, mutta eivät kaikilla. Toiveena on, että voisimme lääkkeiden aivokuorivaikutuksia selvittämällä päätellä keillä potilailla lääkehoito hyödyttää", kertoo Partanen.
Laitteiston kehitystyöstä on vastannut suomalainen Nexstim Oy, ja sen toimitusjohtaja Risto Ilmoniemi. Kuopion laitteiston hankintaan osallistui käyttäjätahojen lisäksi mm. Tekes.