http://www.ymparisto.fi/palvelut/lomake/kalakuol/kalakuol.htm
Raahe Kuolleiden kalojen kerääminen ja poiskuljettaminen jää ranta- ja vesialueiden omistajien hoidettavaksi, sillä valtiolta ei sellaiseen toimintaan löydy varoja.
Suomessa happikatoa on havaittu noin 400 järvessä, joista noin puolessa on havaittu kalakuolemia.
Pohjois-Pohjanmaalla on kalakuolemia havaittu tähän mennessä yhdellätoista järvellä.
Poikkeuksellisen tilanteen johdosta ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristökeskukset ja TE-keskukset, Kuntaliitto ja Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos ovat laatineet suositukset kalakuolemien jälkihoidosta.
Yhteistyötä tarvittaessa vaikka kunnan kanssa
Erityisesti asutuskeskusten lähelle rannoille kerääntynyt kala kannattaisi poistaa nopeasti, jotta vältyttäisiin mahdollisilta haju- ja terveyshaitoilta.
Kalat on viranomaisten mukaan syytä kerätä pois, jos niitä on paljon ja jos järven ranta-alueet ovat yleisessä virkistyskäytössä tai jos lähellä on asutusta. Päätös kannattaa tehdä nopeasti.
Jos kaloja on runsaasti, on se yksittäisen ihmisen hoidettavaksi kohtuuton.
Kalojen keruun ja käsittelyn ratkaisemiseksi on syytä toimia yhteistyössä esimerkiksi naapurien, osakaskuntien, järviyhdistysten ja kalastusalueen sekä tarvittaessa kunnan ja alueellisen ympäristökeskuksen kanssa.
Esimerkiksi Sanginjärvellä paikallinen kalastuskunta palkkasi jo maaliskuun alussa työllistetyn henkilön keräämään ja kuljettamaan kuolleita kaloja pois järvestä.
Pienehköt kalamäärät voidaan kerätä haaveja, haroja ja lapioita käyttäen sekä hävittää hautaamalla siten, että ne eivät aiheuta haittaa ympäristölle tai pohjavedelle.
"Jos kysymys on merkittävästä määrästä, tulee keruusta ja loppusijoituksesta ottaa yhteyttä kuntaan", sanoo ympäristönhoitopäällikkö Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta.
Kuollutta kalaa käsiteltäessä on syytä käyttää suojakäsineitä sekä pestä käytetty kalusto ja välineet huolellisesti keruun jälkeen. Järviveden käytölle esimerkiksi saunavetenä ei ole estettä, mutta talousvesi tulisi keittää ennen käyttämistä.
"Kyse on kuitenkin enemmän esteettisestä ja hygieenisestä haitasta, mutta vesistä ei sinänsä tule vaarallista. Käyttövettä voi edelleen järvestä ottaa. Tilanne on katastrofi kalojen kannalta, mutta ei vesistön käytön kannalta", Timo Yrjänä sanoo.
Koko totuus ei
vielä ole näkyvissä
Ensimmäiset merkit normaalia talvea heikommasta happitilanteesta näkyivät jo helmi-maaliskuussa.
Kalakuolemia on Pohjois-Pohjanmaalla yhdellätoista järvellä. Suurimmat niistä ovat Utajärven Ahmasjärvi ja Sanginjärvi sekä Pyhäjärven Komujärvi. Komujärvellä on arvioitu, että kuollutta kalaa tulee kaikkiaan 200-300 tonnia. Kalakuolemia paljastuu vielä lisää.
"Koko totuus ei vielä ole näkyvissä, sillä osa järvistä on vielä umpijäässä", Yrjänä huomauttaa.
Kotitarve- ja virkistyskalastukselle kalakuolemista tulee väistämättä taloudellisia menetyksiä. Monissa vesissä kalakannat kuitenkin uusiutuvat luonnostaan, koska ne ovat yhteydessä isoihin jokiin tai järviin.
Tyhjään elintilaan tulee särkiä, ahvenia ja haukia, mutta istutettujen kalojen kohdalla kanta täytyy lähteä kasvattamaan uudestaan.
"Useimmissa tapauksissa uusi kalasto syntyy muutamassa vuodessa. Hidaskasvuisen ahvenen kasvaminen pyyntikokoiseksi kalaksi kestää kymmenen vuotta", Yrjänä sanoo.
Viranomaisille ilmoitus kalakuolemista
Vaikka tilanne on poikkeuksellinen, ei Yrjänän mielestä ole mitään syytä paniikkiin. Kysymyksessä on luonnollinen tilanne, joka sattuu aika ajoin. Sota-ajalta on vastaavanlaisesta olemassa tietoa.
Kaikista havaituista kalakuolemista tulisi ilmoittaa sekä alueelliselle ympäristökeskukselle että kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Sähköinen internetissä täytettävä lomake löytyy osoitteesta: