Aasian katastrofissa lopullisesti kateisiin jääviä suomalaisia päästään julistamaan kuolleiksi aikaisintaan vuoden kuluttua.
Menettelyä tarvitaan esimerkiksi kuolemanvaraisten vakuutusten, velkojen ja kuolinpesien hoitamisen takia. Nykyisen lain määräaika on kolme vuotta, mutta eduskunnan käsittelyssä olevassa lakiehdotuksessa aika on lyhennetty vuoteen.
"Sitä voitaisiin soveltaa myöskin tähän tapaukseen. Sitten tietenkin kun se tulee voimaan, jos eduskunta sen sellaisenaan hyväksyy", sanoo lainsäädäntöneuvos Markku Helin oikeusministeriöstä.
Helinin mukaan lakiesitys on nyt hallintovaliokunnassa, joka ei ole sitä vielä käsitellyt.
"Olettaisin, että kevätkaudella se käsiteltäisiin, jolloin se voisi tulla voimaan esimerkiksi alkusyksystä. Lakia voidaan soveltaa riippumatta siitä, milloin se katoaminen on tapahtunut", Helin sanoo.
Jotta kolmen vuoden tai vuoden määräaikaa voidaan käyttää, kadonneen olinpaikasta onnettomuushetkellä täytyy olla tieto. Jos esimerkiksi kadonneen omatoimimatkaajan olinpaikasta turmahetkellä ei ole tietoa, kuolleeksi voidaan julistaa vasta 10 vuoden kuluttua.
"Tuomioistuin harkitsee näyttökysymyksen, mutta periaatteessa pitäisi olla jonkinlainen selvitys siitä, että ihminen on ollut alueella, joka joutui hyökyaallon kouriin. Jos ei tiedetä sen tarkemmin, kuin että ihminen on vain matkustanut lomalle jonnekin, niin se ei minun mielestäni riitä. Tietenkin joku on voinut muutamaa hetkeä aiemmin puhunut jonkun tuttavan kanssa puhelimessa tai lähettänyt tekstiviestin, että otan aurinkoa tällä ja tällä rannalla. Semmoinen varmaankin riittäisi", Helin pohtii.
Helinin mielestä poikkeuslakia Aasian katastrofissa kadonneille ei tarvita.
"En näe, että tässä on mitään erityispiirteitä, jotka edellyttäisivät omaa lainsäädäntöä. Tämä on aika normaali tilanne, että ihminen on ollut vaarallisissa olosuhteissa ja sitten hän on siinä kadonnut. Laki ottaa huomioon tällaiset tapaukset."