Patrick O. Kennedy ja Richard L. Davis odottavat teloitustaan. Toisin kuin muut yli 3 000 amerikkalaista kuolemaantuomittua, heitä ei ole tuomittu murhasta.
Silti Kennedyn ja Davisin teot ovat anteeksiantamattomia. Kennedy raiskasi 8-vuotiaan tytärpuolensa, Davis käytti naisystävänsä kanssa seksuaalisesti hyväksi 5-vuotiasta tyttöä.
1964 jälkeen Yhdysvalloissa ei ole teloitettu ketään muusta rikoksesta kuin murhasta.
Maan korkein oikeus päätti reilut kolmekymmentä vuotta sitten, että kuolemantuomio on suhteettoman kova rangaistus raiskauksesta, jossa "ei viedä uhrilta henkeä".
Muutamissa osavaltioissa on kuitenkin viime vuosina tulkittu, että yleisessä oikeustajussa vallitsisi yksimielisyys kuolemantuomion langettamisesta lapsen raiskaamisesta, josta ei korkeimman oikeuden päätöksessä erikseen mainittu.
Voimakkaita vastalauseita
"Lapsen raiskaaminen on pahin rikos, jonka tiedämme", totesi Kennedyn ja Davisin tuominnut Louisianan osavaltion oikeusistuin.
Vaikka kyse onkin vastenmielisestä rikoksesta, useat järjestöt ovat esittäneet voimakkaat vastalauseensa Louisianan kuolemantuomioista. Muun muassa seksuaalisen väkivallan vastaiseen työhön erikoistuneet järjestöt ympäri maata ovat antaneet yhteisen kannanottonsa Yhdysvaltain korkeimpaan oikeuteen, joka käsittelee asiaa 16. huhtikuuta.
Todistaminen kyseenalaista
"Kuolemantuomion mahdollistaminen lapsen hyväksikäyttötapauksissa johtaisi ennen muuta tapausten raportoinnin vähenemiseen", kannanotossa todetaan. Pelkona on, että kun lapsen raiskaamisesta saattaa joutua kuolemanselliin, voi tekijällä olla pienempi kynnys jopa tappaa uhri.
Kennedyn ja Davisin puolustuksesta vastaava asianajaja Jelpi Picou Jr. puolestaan huomauttaa, että raiskaustapausten todistaminen vedenpitävästi on vielä vaikeampaa kuin henkirikosten.
"Kuolemantuomioon johtaneiden henkirikosten kohdallakaan ei ole aina pystytty epäilyksettä näyttämään tekoa toteen. Syyttömien teloittaminen tulisi yleistymään, mikäli raiskauksista alettaisiin jälleen antaa kuolemantuomiota."
Lapsen raiskauksesta syytettyjen puolustaminen ei ole sosiaalisesti helppoa.
Picou sanoo, että tappouhkauksiin on ehtinyt tottua. Niitä tulee puhelimitse, sähköpostitse ja kirjeitse.
Hän ei halua vastata kysymykseen siitä, miten näiden yhteiskunnan syvästi halveksimien rikollisten puolustaminen on muuten vaikuttanut hänen sosiaaliseen elämäänsä.
"Oikeusvaltiossa tällaisista rikoksista syytettyjen ihmisten puolustaminen on joka tapauksessa ensiarvoisen tärkeää." Lapsenraiskaajallakin tulee olla oikeusturva. Voihan aina selvitä, ettei tämä olekaan lapsenraiskaaja.
Kertomus muuttui
Picoulla on edelleen vahva usko päämiehensä Patrick Kennedyn syyttömyyteen. 18 kuukauden ajan Kennedyn tytärpuoli kertoi kahden tuntemattoman miehen raiskanneen hänet kotipihalla.
Kun äiti antoi tyttärensä pitää yhteyttä epäiltyyn ja vangittuna olevaan isäpuoleensa, tytär huostaanotettiin. Tytär muutti tarinaansa ja kertoi nyt isäpuolensa raiskanneen hänet.
Picou näkee lapsen toimimisen todistajana erityisen ongelmalliseksi tällaisissa tapauksissa. Myös lapsen oma traumatisoitumiskierre vain pahenee, kun tapahtumia on kerrottava julkisesti.
Viime vuosina Yhdysvaltain korkein oikeus on kaventanut kuolemantuomion soveltamisperusteita lopettamalla kehitysvammaisten ja alaikäisten teloitukset.
"Olisi erikoista, jos nyt kuolemantuomio ulotettaisiinkin koskemaan useampia tapauksia", Picou painottaa.