Kuolleeksi toteaminen ei aina tapahdu välittömästi kuoleman jälkeen. Pohjoissuomalaisessa vanhainkodissa hiljattain menehtyneen vanhuksen omaiset joutuivat odottamaan kuolleeksi toteamista perjantaista maanantaihin saakka. Päivystävä lääkäri ei päässyt paikalle viikonlopun aikana.
Sosiaali- ja terveysministeriön oppaan mukaan kuoleman tapahtuessa lääkärin tulee todeta kuolema mahdollisimman pian, viimeistään seuraavana arkipäivänä.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ylilääkäri Arja Partanen-Talsta kertoo, että viikonloppuna menehtyneet voivat todellakin joutua odottamaan kuoleman toteamista maanantaihin asti.
"Arkena lääkäri pääsee kuitenkin paikalle useimmiten samana päivänä."
Partanen-Talsta on mukana työryhmässä, jossa suunnitellaan lisäohjeistusta vanhusten kuoleman toteamista varten. Ministeriön oppaan ja kuoleman toteamista koskevan asetuksen lisäksi kaivataan yksityiskohtaista ohjeistusta. Näiden lisäksi terveydenhuollon yksiköillä tulisi olla omiin olosuhteisiin sopivat, täydentävät menettelyohjeet.
Myös omaisille voi jäädä epäselvä kuva tilanteesta, kun virallinen kuoleman toteaminen viivästyy. Aiemmin lääninhallituksella työskennellyt Partanen-Talsta kertoo, että omaiset ovat ottaneet yhteyttä, kun lääkäri ei ollut heidän käsityksensä mukaan käynyt katsomassa vainajaa ollenkaan.
"Lääkärin täytyy ehdottomasti nähdä vainaja ennen kuin toteaa tämän kuolleeksi", Partanen-Talsta toteaa. Hän ei kuitenkaan pidä mahdottomana, että joskus lääkärit laiminlöisivät tätä velvollisuutta.
Tieto kulkee myöhässä
Mikäli kuoleman toteaminen viivästyy, voi esimerkiksi vainajan pankkitili olla käytettävissä kuoleman jälkeenkin. Kun kuolemansyy on selvitetty, annetaan vainajan hautauslupa, tehdään ilmoitus väestörekisterin pitäjälle, jonka välityksellä kuolema rekisteröityy pankkeihin ja muihin virastoihin, sekä kirjoitetaan vainajalle kuolintodistus.
"Päivityksessä voi kestää joitain päiviä. Jos esimerkiksi omaisella tai edunvalvojalla on tiliin käyttöoikeus tai vainajan pankkikortti, voi tuona aikana vielä nostaa tililtä rahaa", Partanen-Talsta toteaa. Henkilön kuoleman jälkeen tilin käyttöön tarvitaan kuolinpesältä valtakirja, mikäli ei ole sovittu, että esimerkiksi hautajaisia varten voi nostaa rahaa.
Potilasasiakirjoihin merkitään arvioitu kuolinaika, joka perustuu usein vanhainkodin hoitajan arvioon. "Tarkka kuolinajan arviointi on vaikeaa, kun ruumis on viety kylmiöön", Partanen-Talsta kertoo.
Tarkka kuolinaika on kuitenkin usein omaisille tärkeä seikka tunnesyistä. Tarkalla kuolinajalla on merkitystä esimerkiksi onnettomuustilanteessa, jossa usea perheenjäsen menehtyy lähes samanaikaisesti. Tällöin kuolinjärjestys määrää myös perimisjärjestyksen.
Vastuu aina lääkärillä
Vainajan täytyy antaa olla huoneenlämmössä vähintään 2-3 tuntia kuoleman jälkeen, jotta toissijaiset kuoleman merkit alkavat ilmetä. Tämän jälkeen vainaja voidaan siirtää kylmiöön, vaikkei lääkäri vielä olisi nähnyt ruumista. Vastuu ei kuitenkaan ole hoitajalla, joka siirrättää vainajan, vaan lääkärillä, jolle kuolemasta on ilmoitettu.
Edellä mainitussa kuolemantapauksessa vainaja jätettiin huoneeseensa, ja huonetta viilennettiin kylmätilojen puutteen vuoksi. Partanen-Talsta ei pidä tätä terveysriskinä. "Kuoleman jälkeen vainajassa lisääntyvät aluksi elimistön omat bakteerit, jotka eivät ole tauteja aiheuttavia bakteereita. Tulehdussairauteen kuollut henkilö voi kuitenkin joskus olla tartuntavaarallinen vainajaa käsitteleville henkilöille, mutta hän ollut sitä jo eläessäänkin."