Kuolan ydinjätteiden siivoaminen on niin suuri urakka, että siihen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Muutamat maat, ensisijassa Norja, aloittivat kahdenkeskisiä hankkeita Venäjän kanssa jo vuosituhannen vaihteessa. Norja avustaa Andrejevanlahden ydinjätevaraston infrastruktuurin parantamisessa ja ydinkäyttöisten majakoiden muuttamisessa aurinkovoimalle, mitä ovat tukeneet myös Ranska, Kanada ja Yhdysvallat.
USA ja muut G8-maat rahoittavat ydinsukellusveneiden purkamista, mihin Venäjäkin panostaa niin paljon, että työ on pian tehty. Kuolavuonon suulle Saitalahteen rakennetaan Saksan tuella varastoa ydinsukellusveneiden reaktoriosille.
EU perusti Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden (NDEP) ympäristörahaston 2002. MNEPR-sopimus, joka järjesti ydinturvahankkeiden vastuu-, tulli- ja verotusasiat, valmistui 2003. Ympäristörahaston ydinhankkeisiin käytettävästä rahasta on varattu 150 miljoonaa euroa Kuolan jätteiden siivoamiseen. Tärkeimmät 16 hanketta nielevät kuitenkin noin 500 miljoonaa euroa. Lainoittajiksi ovat lähdössä Euroopan jälleenrakennus- ja investointipankki, Pohjoismaiden investointipankki ja Maailmanpankki.
Lepse on sisältynyt EU-ohjelmiin vuodesta 1995. SNF-sauvojen poistamista suunnitellut ranskalainen SNG-yhtiö ja MSCo ajautuivat kuitenkin välirikkoon vuonna 2004 ja venäläiset alkoivat suunnitella SNF-sauvojen poistamista itse. Projektilla on kansainvälinen ohjausryhmä ja toukokuussa valittiin asiantuntijapaneeli, joka tarkistaa venäläisten suunnitelmat.
Yhden aikataulun mukaan Lepse-projekti alkaisi jo vuonna 2008. NDEP:n ydinhankkeisiin korvamerkittyä rahaa on varattu Lepsen romuttamiseen, mikä tulee maksamaan noin 30 miljoonaa euroa.