Murmansk "Suurin potentiaalinen riski tällä alueella on Kuolan ydinvoimala ja etenkin sen kaksi vanhinta reaktoria", sanoo Venäjään erikoistunut tutkija Christer Pursiainen. Hän on Murmanskissa pidettävää turvallisuusaiheista konferenssia varten tehnyt arvion, johon on listannut Luoteis-Venäjän suurimmat huolenaiheet.
Kuolan voimalassa on Pursiaisen mukaan mahdollista Tshernobylin tapainen katastrofi, joka vaikuttaisi todella laajalle alueelle. Se voisi lähteä liikkeelle sähkökatkosta ja turvajärjestelmien pettämisestä.
"Onnettomuuden todennäköisyys on suhteellisen korkea ja vakavuus raju", hän sanoo.
Pursiainen lainaa kansainvälisen atomienergiakomission IAEA:n laskelmia, joiden mukaan pahaan onnettomuuteen Kuolassa on 25 prosentin todennäköisyys 23 vuoden aikana. Voimala sijaitsee niemimaan eteläosissa, parisataa kilometriä Suomen rajalta.
Toiseksi suurin riski hänen laskuissaan liittyy ydinsukellusveneisiin, sekä käytöstä poistettuihin että käytössä oleviin. Polttoaineen käsittelyn yhteydessä voi sattua räjähdys. Tällaisen tapahtuman todennäköisyyttä ja vakavuutta hän pitää suhteellisen korkeina.
Terrorismi
mahdollista
Kolmantena Pursiaisen listalla on käytetyn ydinpolttoaineen varastointi, johon voi liittyä onnettomuus, ketjureaktio tai terroristien toiminta. Tämänkin todennäköisyys on suhteellisen korkea ja kasvaa ajan myötä varastojen rappeutuessa. Vaikutus olisi alueellisesti vakava, mutta tuskin yltäisi naapurimaihin.
Neljäs riski on ydinjätteen dumppaus meren pohjaan, mikä voi aiheuttaa radioaktiivisia päästöjä ruokaketjuun. Tapahtuman todennäköisyys ja vakavuus ovat kuitenkin varsin matalia, vaikka reaktoreita pohjassa makaakin.
Lisäksi mahdollisia ovat "tavalliset onnettomuudet" teollisen toiminnan tai kuljetusten yhteydessä, ja niihin voi liittyä kemikaaleja, aseita ja ties mitä. Lisäksi "tavallinen saastuminen" tuo omia pitkäaikaisvaikutuksiaan.
Pursiainen on tutkaillut myös alueen yhteistyön ongelmia. Niitä ovat muun muassa rahoitus, eikä niinkään rahan saanti kuin sen käytön vaikeudet; byrokraattiset sotkut Venäjällä ja EU:ssa, taloudellisen läpinäkyvyyden puute Venäjällä, Venäjän oman rahan ja sitoumuksen puute, vastuu- ja koordinaatio-ongelmat ja niin edelleen.
Ympäristöasioissa pulma on Venäjän ympäristöhallinto, joka ei toimi ja jossa ei aina vastapuolta edes löydy. Sotilaalliset salaisuudet tuovat oman mausteensa, valtakunnallinen ja alueellinen hierarkia voi kiikastaa, lupauksia ei pidetä, todellisia tavoitteita epäillään, ongelmilla kiristetään, kansalaisjärjestöjen roolia ei ymmärretä.
Korruptio
vaivaa hallintoa
Moskovaan juuttuneen suurlähettiläs Rene Nybergin puheen pitänyt Pietarin pääkonsuli Kauko Jämsen ei hänkään isäntämaan päätä koko aikaa silittänyt.
"Yksi Venäjän kaupan suurimpia esteitä on korruptoitunut hallintojärjestelmä", Jämsen sanoi. Hänen mukaansa rajakäytäntöjen parantaminen vaatii viranomaisten roolin perusteellista uudelleenarviointia.
Jämsenin mukaan maan yksityistetty teollisuus on nykyään hyvin dynaaminen tekijä, mutta vaaditaan myös päättäväistä lainsäädäntöä ja hallintoremonttia.
Murmanskin alueelle suunniteltu jättimäinen öljysatama on sekin saanut varjoja päälleen, kun viranomaiset ovat päässeet liikkeelle. Kaupungissa käynyt pääministeri Mihail Kasjanov ilmoitti pari viikkoa sitten, että valtio haluaa omistaa öljyputken, jonka yksityiset öljy-yhtiöt ovat aikoneet rakentaa. Tämän ilmoituksen jäljiltä Murmanskissa on vallinnut epätietoisuus siitä, mitä oikein tuleman pitää.
Jämsenin ilmoittamasta Suomen näkökulmasta käsin Murmanskin alueen terminaali vähentäisi Suomenlahdella painetta niin öljynkuljetuksiin kuin satamakapasiteetin lisäämiseen. Lisäksi se parantaisi taloutta ja työllisyyttä Murmanskin seudulla. Jämsen vaati silti, että myös ympäristön haavoittuvuus otetaan huomioon.
Terminaali ja Gazprom-yhtiön aikomus rakentaa uusi kaasuputki Itämeren alueelle tuovat Jämsenin mukaan lähemmäs myös Barentsin meren kaasuvarojen hyödyntämistä, vaikka eivät suoraan siihen liitykään.
Norja EU:hun,
Suomi Natoon
Konferenssin turvallisuuspoliittinen osuus hyppäsi välillä Murmanskin alueen asioista myös Suomen suuntaan. Ruosin puolustustutkimuslaitoksen osastopäällikkö Jan Foghelin oli listannut asioita, joiden olisi hyvä tapahtua, jotta Barentsin alueella kymmenen vuoden sisään saataisiin myönteistä kehitystä.
Tämä edellyttää Foghelinin mukaan muun muassa sitä, että Norja on liittynyt EU:hun ja Suomi Natoon. Ruotsista hän ei puhunut mitään.
"Suomella voisi olla jopa nykyistä paremmat suhteet Venäjään, jos Nato-jäsenyyden jälkeen eii tarvitsisi olla enää edes epäilyn häivää Venäjän aikeista Suomen suhteen", hän perusteli.