Venäjän laivaston ydinjäteongelmat Kuolan niemimaalla ovat edelleen monelta osin ratkaisematta, sanoo venäläinen ympäristötuntija Aleksandr Nikitin.
Venäjän turvallisuuspalvelu FSB vangitsi Nikitinin 1990-luvun puolivälissä vakoilusta epäiltynä sen jälkeen kun hän oli kerännyt norjalaiselle Bellona-ympäristöjärjestölle tietoa ydinlaivastoon liittyvistä ympäristöriskeistä Kuolassa.
Bellona varoitti kahdeksan vuotta sitten muun muassa siitä, että Barentsinmeren rannalla Andrejevinlahdessa makaa ydinsukellusveneistä poistettua käytettyä ydinpolttoainetta vaarallisesti varastoituna.
Nikitinin mukaan vanhat polttoainevarastot ovat yhä samassa jamassa, vaikka ympäristöriskejä säikähtänyt kansainvälinen yhteisö on rahoittanut lukuisia hankkeita alueella.
"Jos rahaa ei ollut vuonna 1995, niin nyt sitä on monen mielestä liikaa. Sitä ei käytetä siihen, mihin sitä pitäisi käyttää, ja ympäristönsuojeluun tähtäävien hankkeiden tehokkuus on hyvin kyseenalainen", hän arvioi Helsingissä. "Kiinteiden radioaktiivisten jätteiden - kuten metallin - varaston rakentamisesta ei ole tehty edes päätöstä ja rakentaminen vie kymmenen vuotta. Norjalaisrahoituksella rakennettiin nestemäisten radioaktiivisten jätteiden käsittelylaitos, mutta se rakennettiin virheellisesti, eikä se toimi", Bellonan Pietarin-keskuksen johdossa toimiva Nikitin sanoo.
Venäjän korkein oikeus vapautti hänet maanpetossyytteessä pitkän oikeusprosessin päätteeksi vuonna 2000. Tutkintavankeudessa entinen ydinsukellusveneen kapteeni ehti istua kaksi vuotta.
Venäjä keinottelee
ympäristöuhkillaan
Nikitin varoittaa Venäjän ympäristöhankkeiden ulkomaisia rahoittajia liiasta hyväuskoisuudesta.
"Venäjä keinottelee ympäristöriskeillään: "Jos ette anna rahaa, jotain sattuu" -- Jos verorahojanne annetaan pois noin vain, ongelma on teidän. Minun ongelmani on se, että rahoja käytetään mihin tahansa, muttei ympäristöriskien ratkaisemiseen", hän sanoo.
Nikitin epäilee, että ympäristöhankkeisiin tarkoitettua rahaa saattaisi valua esimerkiksi uusien ydinsukellusveneiden rakentamiseen. Varmaa näyttöä epäilystensä tueksi hänellä ei kuitenkaan ole.
"Severodvinskissä rakennetaan yhdessä laitoksessa uusia ydinsukellusveneitä ja toisessa romutetaan vanhoja. Uusia rakennetaan (viranomaisten mukaan) venäläisrahoituksella. Miksi rahoja ei käytetä vanhojen purkamiseen", Nikitin kysyy.
Ympäristöhankkeita tukevia ulkomaisia rahoittajia hän kehottaa varovaisuuteen. Hankkeiden riskeistä pitäisi vaatia etukäteen perusteellinen selvitys.
"Kun rahaa annetaan esimerkiksi ydinsukellusveneen purkamiseen, oletteko nähnyt hanketta koskevan ympäristövaikutusselvityksen. Oletteko varmoja, että hanke on turvallinen eikä johda suurempaan vahinkoon", hän penää kansainvälisiltä rahoittajilta. Esimerkkinä hän mainitsee purettavaksi aiotun K-159 -ydinsukellusveneen, joka upposi viime elokuussa ydinreaktoreineen hinausoperaation aikana.
"Ensi vuonna sitten pyydetään rahaa siihen, että uponnut alus nostettaisiin."
Rahaa "vääriin" kohteisiin
Kansainvälistä rahoitusta kanavoidaan hänestä myös epätarkoituksenmukaisiin kohteisiin.
Hän ottaa esimerkiksi Britannian tukeman projektin kahden ns. Oscar-luokan "suhteellisen uuden" ydinsukellusveneiden romuttamisesta Severodvinskissä. Työ maksaa 100 - 150 miljoona dollaria.
"Oscareista ei ole mitään vaaraa, ei ympäristölle eikä sotilaallisesti. Samaan aikaan vanhempia, ympäristön kannalta vaarallisempia sukellusveneitä on purkamatta", hän harmittelee.
Kuolan niemimaan rantavesissä odottaa Bellonan mukaan romuttamista 36 neuvostoaikaista sukellusvenettä ydinreaktoreineen. Oscar-projektikin on nyt pysähdyksissä puuttuvan ympäristöselvityksen vuoksi.