Vesa Kärki
OULU Suomalainen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj on selvittänyt yhdessä Venäjän kantaverkko- ja rajasiirrosta vastaavan voimayhtiön RAO EES Rossiin kanssa edellytyksiä rakentaa sähköverkko Kuolasta Suomeen ja sitä kautta yhteispohjoismaisille sähkömarkkinoille.
Fingridin toimitusjohtajan Timo Toivosen mukaan työ on vielä pahoin kesken, mutta vuoden loppuun mennessä venäläis-suomalaisen työryhmän pitäisi saada työnsä valmiiksi.
"Ryhmässä on sekä meidän että venäläisen yhtiön teknistä väkeä. He selvittävät millaisella teknisellä järjestelyllä sällainen sähkön tuonti olisi mahdollista, millaisia järjestelyitä se vaatisi Venäjän ja Suomen puolella ja millaiset kustannukset rakentamisesta ja siirrosta aiheutuisi", Toivonen kiteyttää.
Työ lähti liikkeelle helmikuussa sen jälkeen, kun venäläinen ydinvoimayhtiö Rosenergoatom ja saksalainen energiajätti RWE ilmaisivat aikeensa rakentaa sähköverkko Kuolasta Rovaniemen lähellä sijaitsevalle Pirttikosken muuntoasemalle ja siitä pohjoismaiseen verkkoon.
"Me emme tee tätä selvitystä millekään sähköyhtiölle, vaan kyse on yleisestä selvityksestä, jonka tulokset ovat avoinna kaikille, ei pelkästään RWE:lle", Toivonen korostaa.
Selvityksessä pohditaan verkkoyhteyttä, jonka siirtokyky olisi 500 megawattia. Toivosen mukaan jo nyt on selvää, ettei tällaista sähkömäärää saada helpolla ja halvalla pohjoisesta etelään.
"Meillähän on jo nyt aika ahdasta Oulusta etelään. Jos pannaan 500 megawattia lisää, niin se vaatii jo aika paljon uutta rakentamista. Yksi alustava näkemys on se, että lisäkapasiteettia pitäisi tuoda Jyväskylän korkeudelle, mistä se sitten hajaantuisi useampia johtoja pitkin kulutukseen", Toivonen kertoo.
Toivosen mukaan varsinkin hyvinä vesivuosina nykyinen verkko on erittäin raskaasti kuormitettuna Suomessa pohjoisesta etelään.
Mutta jos haluja sähkön tuontiin ja siitä aiheutuvien kustannusten rahoittamiseen on, ei Fingridissä pidetä mahdottomana ajatusta lisäkapasiteetin rakentamisesta. Toivosen mukaan Fingrid voi kyllä olla luonteva verkon rakentaja, jos vain sähköä tuova yhtiö vastaa rakentamisen ja verkon käytön rahoituksesta.
"Meillä täytyy olla tietysti varmuus siitä, että ne rahat, jotka siihen pannaan, niin ne myös saadaan pois. Me emme maksa näitä kantaverkkotariffilla, vaan sähkön tuojat maksavat tuonnista erillisen taksan. Näin toimitaan jo nyt Kaakkois-Suomessa, jossa Venäjältä sähköä tuovat maksavat meille niistä johdoista erillisen korvauksen", Toivonen selvittää.
Jos eri osapuolet näyttävät perusselvityksen jälkeen vihreää valoa verkkoyhteyden rakentamiseen, kestää Toivosen mukaan vähintään viisi vuotta ennen kuin uusi sähköyhteys on käytössä.