Venäjällä Pohjois-Suomen lähialueilla on jo vuosikaupalla palloteltu päätöstä siitä, minne rakennetaan valtava ydinjätehauta keski- ja matala-aktiiviselle ydinjätteelle. Nyt näyttää hyvin todennäköiseltä, että tämä ydinvarasto kaivettaisiin Kuolan niemimaan kalliohin, jonne sitä yli 10 vuotta sitten kaavailtiinkin.
Välillä katse käännettiin asumattomille Novaja Zemljan saarille ja asiasta tehtiin päätöskin. Venäjän ydinenergiaministeri Aleksander Rumjantsev on kuitenkin syksyn aikana ilmoittanut lopullisesti, että kaikki Novaja Zemljaa koskeva jatkosuunnittelu lopetetaan.
Syyksi ministeri Rumjantsev ilmoittaa ilmaston lämpenemisen. Novaja Zemlja on ikiroutaa, mutta tulevina vuosikymmeninä arktisen ilmaston odotetaan muuttuvan niin paljon, että saarten ikirouta sulaa ja tekee ydinjätesuunnitelmat turvattomiksi.
Ydinenergiaministeriö on omalta osaltaan todennut, että se tahtoisi varaston rakennettavaksi Kuolan niemimaan tunturialueiden maaperään. Myös Murmanskin aluehallinto suhtautuu ajatukseen myönteisesti. Suomen loppusijoitusratkaisua pidetään Venäjällä hyvänä esimerkkinä.
Uudet suunnitelmat ovat kuitenkin vielä alkutekijöissään. Kuolassa tehdään jo tutkimuksia, mutta Murmanskin alueen viranomaiset eivät ole saaneet virallista päätöstä Moskovasta, ja myös Arkangelin aluetta on pidetty mahdollisena vaihtoehtona. Kuola on kuitenkin todennäköisin sijoituspaikka.
Murmanskin aluehallinnon pääekonomisti Alexander Ruzankin on sikäläisessä lehtihaastattelussa todennut, että että ydinjätevaraston rakentaminen olisi järkevintä juuri Kuolan alueelle, koska siellä on eniten ydinjätteitä.
Kyseessä on matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitusvarasto, jonka tarve on ollut ilmeinen jo vuosia. Tällä hetkellä Murmanskin ja Arkangelin alueilla lojuu radioaktiivista jätettä hyvin puutteellisesti varastoituna. Kuolan niemimaa on oleellisesti lähempänä Suomea kuin Novaja Zemlja, mutta silti Suomen hallitus otti jo vuonna 1998 kantaa siihen suuntaan, että varasto olisi parempi rakentaa Kuolan kiinteään kallioperään.
Kansainvälistä rahoitusta hankkeeseen on varailtu jo kaukaa 1990-luvulta. Vielä vuonna 2001 kansainvälinen tutkijaryhmä totesi, että Novaja Zemljan ympäristö soveltuu hyvin suunnitellulle 50 000 kuutiometrin ydinhaudalle. Kesäkuussa 2002 ydinenergiaministeriö ilmoitti, että ydinhauta rakennetaan juuri tälle saarelle. Novaja Zemlja mainitaan yhä myös juuri hyväksytyssä EU:n pohjoisen ulottuvuuden toimintasuunnitelmassa vuosille 2004-2006.
Moskovassa olivat mielet kuitenkin muuttumassa jo vuoden 2002 lopulla, jolloin Rumjantsev alkoi saarella käytyään julkisesti epäillä jo kerran päätettyä hanketta. Norjalainen ympäristöjärjestö Bellona tulkitsi tuolloin niin, että Venäjä haluaa varata Novaja Zemljaa mahdollisia tulevaisuuden ydinkokeita varten - saarethan ovat Neuvostoliiton vanha koealue.
Myös ydinjätesuunnitelman hintahaarukka on vaihdellut hurjasti. Novaja Zemljaa koskenut hinta-arvio oli 70 miljoonaa dollaria, mitä on pidetty hyvin alakanttiin mitoitettuna.
Kuolaa koskevista suunnitelmista ei ole vielä täsmällistä tietoa saatavilla, eivätkä lähialueen maat ole ottaneet asiaan kantaa. Novaja Zemljaa tutkittiin 10 vuotta, ja Kuolan vaihtuminen kohteeksi luo myös kansainvälisille rahoittajille uuden tilanteen.