Kiinan keskushallintoa vastaan suunnatut opiskelijamielenosoitukset Hongkongissa jatkuvat toista viikkoa. Niiden arvellaan huipentuvan Kiinan kansallispäivänä tänään keskiviikkona.
Lähinnä opiskelijoista koostuva noin 10 000 mielenosoittajan joukko on saanut liikkua kaduilla kyltteineen ja vaatia demokratiaa melko vapaasti. Poliisi käytti kyynelkaasua mielenosoittajia vastaan sunnuntaina, mutta vetäytyi pian taustalle.
Kiinan johto odottaa ilmiselvästi, mihin suuntaan liikehdintä saarella kehittyy. Kiina tuskin haluaa katsella mielenosoituksia kansainvälisessä näyteikkunassaan kovin pitkään. Pehmolinja tarkoittaisi, että presidentti Xi Jinping ja Kiinaa hallitseva kommunistinen puolue näyttäisivät antavan periksi demokratiavaatimuksille.
Kovakätinen puuttuminen toisi muistumia 25 vuoden takaisesta Tiananmenin verilöylystä, joka murskasi silloisen demokratialiikkeen alkuunsa. Kansainvälinen yhteisö seuraa huolestuneena taloudellisen suurvallan ja tärkeän kauppakumppanin ratkaisuja.
Protestit alkoivat, kun Kiina ryhtyi kaventamaan Hongkongille luvattua itsemääräämisoikeutta ja muun muassa ujuttamaan isänmaallista propagandaa kouluopetukseen. Lainsäädäntöneuvoston vaalit vuonna 2017 eivät olisi enää vapaat. Kiina haluaa, että ehdokkaat on hyväksytettävä Pekingissä.
Pitkään Britannian yhteydessä olleen saaren lähihistoria ja perinteet poikkeavat isäntämaa Kiinasta hallintokäytännöissä sekä sanan- ja yhdistymisvapaudessa. Nuoret eivät hyväksy demokratian rajoittamista.
Hongkongin erityisluonteen takia mielenosoituksista ei voi tehdä pitemmälle meneviä johtopäätöksiä koko Kiinan oirehtimisesta kommunistisen puolueen otteessa.