Tietoliikenne- ja puhelin-verkkoyhtiöiden uudelleen ryhmittyminen jatkuu Finnet-liiton repeämisen jälkeenkin. Voimakkaasti kasvaneella alalla etsitään teitä viime vuosia vakaampaan liiketoimintaan. Liitosta irronneet isot yhtiöt arvioivat maksaneensa kohtuuttomia jäsenmaksuja.
Finnet-ryhmän hajoamisessa on kysymys paljosta muustakin kuin edunvalvonnan ristiriidoista. Se on kuitenkin ulospäin näkyvin repeämän syy. Finnet-liitosta eronneet viisi yhtiötä katsovat maksaneensa kohtuuttomia jäsenmaksuja saamaansa hyötyyn nähden. Niiden mukana liitosta lähti pois paikallisten puhelinyhtiöiden omistama Finnet Oy.
Eronneet eivät ole perustamassa mitään uutta liittoa entisten lisäksi. Lähtijöiden suunnalta on kuulunut arvioita, joiden mukaan puhelin- ja tietoliikennealalla on tällä hetkellä toimijoita liikaakin. Alan edunvalvontaa on leimannut portaittaisuus. Finnet-liitto on edustanut paikallisia yhtiöitä Ficomissa, joka on kaikkien operaattoreiden yhteinen neuvottelija viranomaisten ja lainsäätäjien suuntaan. Eronneet yhtiöt katsovat jättäneensä taakseen väliportaan, josta niille ei juurikaan ollut hyötyä.
Finnet-liittoon jääneet pienet puhelinyhtiöt arvioivat puolestaan, että liitto pystyy nyt jopa aikaisempaa paremmin pitämään paikallisten yhtiöiden puolia. Liitossa joudutaan joka tapauksessa miettimään kustannusten uusjakoa ja toiminnan mahdollisia leikkauksia, kun suuret rahoittajat lähtivät pois.
Voimakkaassa muutospaineessa toimivat tietoliikenneyhtiöt ovat viime vuosina tarvinneet etujensa valvojaa enemmän kuin mikään muu liiketoiminnan ala. Eteen on tullut paljon sellaista, johon ei lainsäädännössä ole osattu aiemmin varautua. Neuvottelijoita on tarvittu varsinkin liikenneministeriön ja kilpailuviraston virkamiesten kanssa pidettyihin istuntoihin. Lainsäätäjien suuntaan on lobattu sekä kotimaassa että EU:ssa.
Joissakin maissa hallitukset rahastivat liian toiveikkaita operaattoreita rajusti. Esimerkiksi käy Sonera, joka kauhoi kalliisti tyhjää Saksan ilmatilassa. Nyt Finnet-liiton jättäneet yhtiöt katsovat joutuneensa ajoittain kohtuuttomaan kilpailuun, kun ulkomailla takkiinsa ottaneet huomasivat kotimaan markkinat sittenkin tutummiksi ja yrittivät korvaukseksi raivata täällä lisää tilaa monin keinoin.
Lisää tilaa pyrkii saamaan myös Finnet Oy:n omistama DNA, joka havittelee itselleen paikallisten yhtiöiden koko tukiasemaverkkoa. Se omistaa siitä jo puolet, kun nyt Finnet-liitosta lähteneet viisi yhtiötä luovuttivat viime keväänä tukiasemansa DNA:lle. Useimmat asiantuntijat uskovat ostotarjouksen onnistuvan. DNA:sta tulee entistä vahvempi valtakunnallinen toimija mobiiliviestinnässä. Kilpailu on kuitenkin yhä kovaa, vaikka ylilyönneiksi luonnehditut otteet vähenevät toimijoiden harvetessa.
Puhelintoiminnassa nähdään lähivuosina monia uusia liittoumia ja myös yrityskauppoja. Alan kehittyy edelleen, vaikka muutosvauhti on rauhoittunut vuosituhannen pariin alkuvuoteen verrattuna.
Perinteisen lankapuhelinverkon asiakkaiden määrä laskee vääjäämättä. Vuosi vuodelta vähenevät ne asiakkaat, jotka eivät halua laajakaistayhteyttä. Se tekee joidenkin yritysten aseman entistä tukalammaksi. Monissa isoissa yhtiöissä vakuutetaan, että niillä ei ole mitään laajakaistaisen tietoliikenteen ja puhelinliikenteen yhdistymistä vastaan. Nyt vain odotellaan, milloin siihen tähtäävät ratkaisut osoittautuvat kannattaviksi.