Suomessa siirtyy vuosittain enemmän ihmisiä eläkkeelle työkyvyttömyyden, kuin ikääntymisen vuoksi. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä on vuositasolla noin 25 000, kun vanhuuseläkkeelle jää alle 20 000 henkilöä. Suhde on nurinkurinen. Sitä yritetään oikaista muun muassa työeläkekuntoutuksella, josta tuli vuoden alussa lakisääteinen etuus.
Kuntoutuksen toivotaan vähentävän työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Sillä yritetään osaltaan torjua uhkaavaa työvoimapulaa ja säästää paisuvissa eläkemenoissa, projektipäällikkö Kimmo Norrmén Työeläkevakuuttajat Tela ry:stä sanoo.
"Tavoitteena on, että työntekijä tai yrittäjä pystyisi sairaudestaan huolimatta jatkamaan työelämässä tai palaamaan sinne takaisin", Norrmén kuvailee. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneissä arvellaan olevan paljon sellaisia, jotka kuntoutuksella saataisiin takaisin työelämään.
Työeläkekuntoutuksen lakisääteistäminen ei Norrménin mukaan tarkoita sitä, että ihmiset potkitaan töihin puoliväkisellä sairasvuoteelta, tai että työkyvyttömyyseläkkeen, tai sairasloman saannin ehdot tiukentuisivat.
"Kyse ei ole pakosta, vaan mahdollisuudesta ja oikeudesta kuntoutua. Oma motiivi on tärkeä. Jos työpaikka on mukana asiassa, sitä parempi."
Norrmén korostaa, että jos työntekijä on saanut kielteisen päätöksen, hänellä on nyt oikeus valittaa päätöksestä eläkelautakunnalle.
Hyviä kokemuksia
Tähän saakka harkinnanvaraisena annetusta työeläkekuntoutuksesta on saatu hyviä tuloksia. Kuntoutuksen läpikäyneistä suurin osa on kuntoutusjakson jälkeen työssä, kun Ilman kuntoutusta useimmat olisivat päätyneet eläkkeelle. Kuntoutuksen edellytyksenä on todettu sairaus, jonka vuoksi työntekijä todennäköisesti joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle lähivuosina.
Harkinnanvaraiseen työeläkekuntoutukseen on tähän saakka tullut asiakkaita reilut pari tuhatta henkeä vuodessa. Jatkossa määrän odotetaan nousevan puolitoista-kaksinkertaiseksi.
"Ajatuksena on, että kuntoutus olisi ensisijainen toimenpide ennen työkyvyttömyyseläkettä", Norrmén toteaa.
Rahaa harkinnanvaraiseen kuntoutukseen käytettiin vuonna 2002 noin 27 miljoonaa euroa. Työeläkevakuuttajat laskevat, että kulut tulevat korkojen kanssa takaisin säästyneinä eläkemenoina.
Itse haettava
Aloitteen kuntoutuksesta voi tehdä asianomainen itse, esimies tai vaikkapa työterveyshuolto. Työterveyslääkäreillä on yleensä paras tietämys siitä, mihin työntekijä pystyy.
"Hakemus on henkilön kuitenkin jätettävä itse, eli oma aktiivisuus ratkaisee", Norrmén korostaa.
Yhdessä työntekijän kanssa laadittavat kuntoutussuunnitelmat ovat yksilöllisiä ja niiden on oltava realistisia.
Kuluista vastaavat pääosin työeläkevakuuttajat. Työntekijä ei jää kuntoutuksessa taloudellisesti tyhjän päälle, vaan hänelle maksetaan kuntoutusrahaa, jonka määrä on laskennallinen työkyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla.
Työnantajalle kuntoutuksesta koituu korkeintaan hyvin pieni maksuosuus. Mahdolliset maksut eläkkeelle siirtämisen yhteydessä olisivat moninkertaiset.