Suomessa on kymmeniä tuhansia työelämän ulkopuolelle pudonneita mielenterveyskuntoutujia, joilta on käytännössä suljettu portit takaisin työelämään. He eivät kelpaa työttömiksi työnhakijoiksi, eivätkä edes tukityöllistämisen kohteiksi, jolloin vaikeasti työllistyville töitä tarjoavat sosiaaliset yrityksetkään eivät pysty heitä
palkkaamaan.
Kela voi maksaa vielä työkokeilun, mutta työllistämiseen tukirahaa ei enää heru. Kuntoutujien joukkoon mahtuu runsaasti ihmisiä, joilla on sekä työhaluja, että -kykyjä.
Heidän saamisensa työmarkkinoiden käyttöön vaatisi kuitenkin erityistoimia, sosiaalisten yrittäjyyden asiantuntija, toimitusjohtaja Mauri Korhonen Bovallius-palvelut Oy:stä sanoo. Korhonen on entinen oululaisen sosiaalisen yrityksen Tervatulli Oy:n johtaja.
"Nämä henkilöt elävät pääosin kuntoutusrahalla, joka on käytännössä eläke", Korhonen toteaa.
Tilastot
rumenisivat pahasti
Korhonen epäilee, että jos mielenterveyskuntoutujat hyväksyttäisiin työttömiksi työnhakijoiksi, tilastot rumenisivat pahasti, mikä ei ole poliitikkojen mieleen.
Sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö uudistuu lähiaikoina. Siinäkin mielenterveyskuntoutujat on unohdettu, lakiuudistusta valmistelevan eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnan ohjausryhmän asiantuntijajäsenenä toimiva Korhonen moittii.
Monet tervehtyvät niin, että voisivat siirtyä avoimille työmarkkinoille. Kynnys hakeutua normaalisti töihin on kuitenkin siksi korkea, että tarvitaan niin sanotut välityömarkkinat kynnystä madaltamaan. Sellaisena voisivat toimia juuri sosiaaliset yritykset.
Korhosen mukaan kuntoutujille tulisi luoda työllistymispolku, joka alkaa pitkällä työkokeilulla ja jatkuu työllistämistuella.
Psyykkisistä syistä ennenaikaiselle eläkkeelle joutuneiden pitäisi myös voida palata joustavasti työelämään ja heitä työllistävien yritysten tulisi saada palkkatukea.
Samaten jos henkilö sairastuu uudelleen, tulisi eläke tai kuntoutusraha antaa yhtä jouhevasti takaisin, jolloin työllistämiseen liittyvä riski työnantajalle pienenisi.
Vielä viime syksynä eduskunnassa oli tahtoa saada mielenterveyspotilaat mukaan uuden lain piiriin, mutta lakiesitykseen asti asia ei edennyt, mielenterveyden keskusliiton oululainen toiminnanjohtaja Timo Peltovuori ihmettelee. Hänkin epäilee, että kyse on tilastointikikkailusta.
"Jos julmasti sanoo, taustalla on asennevamma, mielenterveysongelmaiset siivotaan mielestä pois. Hämmästyttää, miten huonolla tolalla nämä palvelut ovat", Peltovuori manaa.
Puolet haluaa
takaisin töihin
Peltovuoren mukaan kuntoutujista puolet haluaisi ja voisi palata takaisin työelämään. Heillä riittää intoa osallistua yhteiskunnan toimintaan ja kohentaa omaa talouttaan.
"Se on iso määrä väkeä, ja toisaalla itketään työvoimapulaa."
Psyykkiset sairaudet ovat jo yleisin ennenaikaiselle eläkkeelle jäämisen syy. Aiemmin varhaiselle eläkkeelle siirryttiin useimmiten tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi.
Mielenterveyden keskusliiton jäsenistöstäkin on nuorta, kun sitä vertaa muihin maan vammaisjärjestöihin.
"Ennen jäsenistön enemmistö oli pitkäaikaissairaita, nyt suurin osa on sellaisia, jotka tulevat suoraan työelämästä. Siitä voi vetää sellaisen johtopäätöksen, että ongelma on kasvamaan päin", Timo Peltovuori pohtii.