Taloyhtiöt voivat saada jo loppukeväästä kuntotodistuksen. Todistus kertoo taloyhtiön kunnon viisiportaisella tähditysasteikolla.
Todistusta valmistelleet uskovat, että se tuo asuntomarkkinoille lisää avoimuutta ja parantaa asuntoyhtiöiden johtamista. Todistus on kuitenkin täysin vapaaehtoinen. Lähivuodet näyttävät, jääkö kuntotodistus pienen piirin erikoisuudeksi vai leviääkö se niin laajalle, että se vaikuttaa esimerkiksi asuntojen hintoihin.
Suosio nostaa merkitystä
Kuntotodistuksen tarkoitus on kertoa maallikolle nopeasti ja yksinkertaisesti, missä kunnossa taloyhtiö on ja miten sitä johdetaan. Siinä on esimerkiksi asiantuntijan arvio seuraavan kymmenen vuoden aikana tarvittavista remonteista ja niiden hinnasta. Tavoitteena on, että eri taloyhtiöiden tietoja voidaan vertailla tasapuolisesti.
Kukaan ei voi vielä sanoa, kuinka moni taloyhtiö haluaa vapaaehtoisen ja maksullisen kuntotodistuksen ja kuinka pian. Suomen Isännöintiliiton puheenjohtaja Mikko Peltokorpi myöntää, että heikosti hoidettu taloyhtiö tuskin haluaa huonoa todistusta, josta joutuu vielä maksamaan.
Liiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä arvioi, että Suomessa on noin 50 000 isännöitsijää tarvitsevaa taloyhtiötä. Jos kuntotodistus tilataan vain harvoihin hyvin hoidettuihin taloyhtiöihin, sen merkitys esimerkiksi asuntomarkkinoilla jää pieneksi. Jos siitä taas tulee riittävän suosittu riittävän nopeasti, tilanne on toinen.
"Voi olla, että sellaista taloyhtiötä, jossa ei ole kuntotodistusta, aletaan pitää markkinoilla automaattisesti huonosti hoidettuna", Peltokorpi pohtii.
Myös kuntotodistushankkeen projektipäällikkö Marko Malmivaara uskoo, että ostajat alkavat vaatia kuntoarvioita. "Eihän autoakaan osteta, jos sitä ei ole katsastettu."
Malmivaara on siviiliammatiltaan Raksystemsin toimitusjohtaja. Yritys tekee kuntoarvioita ja myöntää loppukeväästä lähtien myös kuntotodistuksia.
Isännöitsijästä toimitusjohtaja
Malmivaara ja Tero Heikkilä arvioivat, että kuntoarvion yleistyminen vaikuttaisi paljon myös isännöintiin. Kun yhtiön kunto vaikuttaisi entistä enemmän asuntojen hintoihin, yhtiön hyvästä hoitamisesta voitaisiin myös maksaa nykyistä enemmän. Isännöitsijästä tulisi entistä enemmän taloyhtiön toimitusjohtaja.
"Isännöitsijöistä, jotka voivat tuoda lisäarvoa taloyhtiölle, tulee kysyttyjä", Heikkilä uskoo.
Kuntotodistuksen avulla halutaan parantaa myös taloyhtiöiden remonttisuunnittelua. Tulevaisuudessa yhtiöiden on joka tapauksessa ennakoitava korjaustarpeita nykyistä paremmin. Vuoden parin sisällä voimaan tuleva uusi laki edellyttänee, että taloyhtiön hallituksen pitää käsitellä vuosittain taloyhtiön pitkän aikavälin suunnitelmia, joihin kuuluvat myös suuret remontit.