Kun­to­tar­kas­tus ei aina kerro to­tuut­ta

Myytävien asuntojen kuntotarkastukset eivät aina välttämättä pidä paikkansa. Jos asuntoon on välittäjän mukaan tehty kuntotarkastus, ei se aina takaa myytävän kohteen olevan hyvässä kunnossa.

Kivijalkaan räystäältä virtaava vesi voi aiheuttaa monessa talossa pahojakin ongelmia.
Kivijalkaan räystäältä virtaava vesi voi aiheuttaa monessa talossa pahojakin ongelmia.
Kuva: Pekka Ala-aho

Myytävien asuntojen kuntotarkastukset eivät aina välttämättä pidä paikkansa. Jos asuntoon on välittäjän mukaan tehty kuntotarkastus, ei se aina takaa myytävän kohteen olevan hyvässä kunnossa.

Tämä johtuu usein siitä, että nimikkeellä "kuntotarkastaja" näyttää olevan liikkeellä lukuisia yrittäjiä. Asunnon ostajan olisikin syytä tarkistaa kuntotarkastajan kokemuksen ja pätevyyden sekä millainen tausta tällä on.

Lisäksi eri termit näyttävät sekoittavan asunnon ostajaa. Myytävien kiinteistöjen yhteydessä käytetään esimerkiksi "kuntotarkastus", "kuntomääritys", "kuntokartoitus", "kuntotutkimus" ja "kuntokatselmus" -termejä. Näiden lisäksi on vielä erilaisiin kosteustutkimuksiin viittaava termiviidakko.

Vastikään Oulun käräjäoikeudessa käsiteltiin kahta asuntokauppaa, joiden kuntotarkastuksissa hyviksi määritellyt kohteet todettiin asumiskelvottomiksi. Kummassakin tapauksessa kuntomääritys oli tehty asunnonvälittäjän toimesta.

Kuntoarvio- ja kuntokatselmus -termeillä ymmärretään yleensä samaa, silmämääräistä asiantuntijan tekemää rakennuksen kunnon arviointia. Kuntotarkastusta käytetään yleensä asuntokaupan yhteydessä, kun määritellään kohteen teknistä kuntoa.



Terve järki mukaan kaupantekoon


Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Kauko Tulla peräänkuuluttaakin tervettä järkeä asuntokaupan tekoon. Hän muistuttaa, että termien kanssa pitää olla tarkkana.

Lisäksi asunnon ostajan olisi syytä tietää kuka talon kuntotarkastuksen on tehnyt. "Kuntokatselmuksen tekijän tausta pitäisi selvittää. Talokaupan tekijän pitäisi tietää, kuka rakennuksen kunnon arvioi ja mitä hän on tehnyt", Tulla arvioi.

Hän muistuttaa, että jos ensimmäisen kuntokatselmuksen jälkeen jää jotakin mieleen kaivelemaan, kannattaa tehdä kunnollinen ja kohdennettu kuntotutkimus.

"Toisaalta liian epäileväkään ei kannata olla. Kaupasta ei tule mitään, jos kaikki lattiat pitää avata tutkimuksia varten."



Kuntotarkastaja ei ole
vastuussa kaupasta


Asunnon ostajan pitäisi myös muistaa, että kuntotarkastaja ei ole vastuussa asuntokaupasta, vaan hän on yleensä pelkkä palkattu konsultti.

Oululainen Kairitek Oy on hyvämaineinen ja pitkään alalla ollut asuntojen kuntotarkistuksia tehnyt talotutkimusyritys.

Diplomi-insinööri Kari Päkkilä muistuttaa, että kuntotarkastuksen tekijän pitäisi olla ehdottoman puolueeton kaikissa kommenteissaan. "Kuntotarkastajan olisi hyvä havaita kaikki piilevätkin viat, jotta asunnon kunto pystyttäisiin objektiivisesti toteamaan", Päkkilä toteaa.



Kuluttajan pitäisi luottaa kuntotarkistukseen


Suomen kiinteistövälittäjäliiton lakimies Jaana Anttila-Kangas puolestaan ihmettelee Oulussa julkisuuteen tulleita tapauksia, joissa kuntotarkastettu talo on osoittautunut asumiskelvottomaksi.

"Tällaisissa tapauksissa täytyy käydä läpi, onko tarkastuksessa tarkistettu koko kiinteistö sovitulla tavalla. Tästä on olemassa oma säännöstönsä", Anttila-Kangas kertoo.

Hänen mielestään kuluttajan pitäisi voida luottaa suoritettuun kiinteistön kuntotarkastukseen.

"Jos ostaja havaitsee kiinteistössä jotakin poikkeavaa, hänen täytyy heti olla yhteydessä myyjään", Anttila-Kangas sanoo.

Ilmoita asiavirheestä