Stora Enson jääkiekkovuorolla saadaan peli aikaan ja hiki pintaan. Oulunsalon jäähallissa kiekkoa jahtaa lauantaisin viitisentoista paperitehtaan työntekijää. "Kärppäfinaalien aikaan saattoi työpaikan vuorolla kyllä olla kaukalossa tavallista vähemmän väkeä", naurahtaa prosessinhoitajana voimalaitoksella työskentelevä aktiivinen liikunnan harrastaja Pasi Kiiskinen.
Jääkiekko on palloilulajien ja sählyn ohella tehtaalla suosittu työpaikkaliikuntalaji. Kiekkoporukkaa vetää prosessinhoitajana työskentelevä Heikki Kanniainen. Mukana on paljon aiemmin pelanneita, jotka ovat palanneet kaukaloon kuka minkäkin mittaisen tauon jälkeen. Aiempaa harrastamista ei edellytetä, vaan Kiiskisen mukaan jokainen kiinnostunut on tervetullut mukaan ja saa pelata. Jäällä ollaan kuntoilun vuoksi: puulaakisarjaan ei ole lähdetty mukaan.
Työviikon päälle on Kiiskisen mielestä helppo lähteä pelaamaan. "Porukassa on hyvä ilmapiiri ja pelaamalla kunto pysyy yllä", hän toteaa. "Liikunta tekee hyvää ja virkistää. Se myös auttaa vuorotyössä jaksamisessa", Kiiskinen jatkaa. Hyvä kunto on tarpeen myös savusukeltamisessa: Kiiskinen on mukana tehdaspalokunnassa vapaaehtoisena palomiehenä.
Yksi kerta työpaikkaliikuntaa viikossa ei ole Kiiskiselle riittävä liikunta-annos. Tehdaspalokunnan harjoitukset menevät kaukalopallovuoron kanssa päällekkäin, mutta miehen mielestä sopivia peliporukoita kyllä etsivä Oulusta löytää. Jos työvuoro ja pelivuoro osuvat päällekkäin, liikuntavajauksen voi paikata vaikkapa osallistumalla toisen liikuntaporukan vuorolle.
Syksyllä innostutaan
Uuden vuoden lupaukset eivät Kiiskisen mielestä näy peli-innostuksen lisääntymisenä, mutta syysinnostuksen kyllä huomaa. "Joulua kohti se sitten hiipuu. Keväällä alkaa uusi innostus, joka taas hiipuu kesää kohti." Jääkiekkoporukassa on Kiiskisen mukaan kävijöitä riittänyt tasaisesti, mutta sählyharjoituksiin ei muutamina kertoina ole väkeä ilmestynyt.
Nuottasaaren tehtaiden liikuntavalikoimaan kuuluu yksilö- ja joukkuelajeja. Työnantaja on neuvotellut henkilöstöalennukset useisiin Oulun ja ympäristökuntien liikuntapaikkoihin. Työpaikkaliikuntaan osallistuvat täyttävät kuntokorttia, jonka palauttaneiden kesken arvotaan palkintoja. Erillisiä bonuksia liikunnalliset työntekijät eivät saa: arvonta on tasapuolinen palkitsemistapa.
Haasteena passiivisuus
Työpaikkaliikuntaan investoiminen on lisääntynyt. Kuntoliikuntaliiton tuoreen työpaikkaliikuntabarometrin mukaan 85 prosenttia työyhteisöistä tukee henkilöstön liikkumista. Barometriin osallistuneesta 150 työpaikasta kuudesosa ei tue työpaikkaliikuntaa.
"Liikuntaan halutaan investoida, koska työkykyä ja -virettä halutaan pitää yllä", sanoo palvelujohtaja Mareena Huuska Kuntoliikuntaliitosta.
"Mitä enemmän työntekijä harrastaa liikuntaa, sitä työkykyisempi hän on sekä oman arvionsa että sairaspoissaolojen määrän mukaan". Haasteena on liikuntaa harrastamattomien aktivoiminen: työpaikkaliikuntaan osallistuvat pääsääntöisesti muutenkin liikuntaa harrastavat.
Barometrin mukaan 62 prosenttia työpaikoista ilmoittaakin kahden seuraavan vuoden painopisteekseen passiivisten innostamisen liikkumaan.
Liikkumaan houkuttelemisen konsti on Huuskan mukaan henkilökohtaisten tarpeiden huomioiminen. Aikuisiällä liikunnan aloittaminen on hänen mielestään haastavaa ja vaatii henkilökohtaista motivaatiota ja asennemuutosta siinä, missä mikä tahansa muukin suuri muutos. Työnantaja voi tarjota mahdollisuuden, mutta päätöksen tekeminen jää kuitenkin aina työntekijälle.