Moni hyppisi riemusta kattoon, jos kuntoa ja lihaskestävyyttä voisi kohottaa ilman hikipisaroita. Valitettavasti haave jää unelmaksi.
”Jos sellainen konsti olisi keksitty, siitä tulisi suuri hitti. Joitain vuosia sitten kehitettiin laitteita, joissa harjoittelija makasi passiivisena laitteen liikuttaessa jäseniä harjoittelijan puolesta. Kokeilu ei tuottanut tulosta”, liikunnanohjaaja Riikka Rounaja sanoo.
Hikitreenissä sydänlihas kasvaa ja vahvistuu. Aineenvaihdunta ja sydämen kyky pumpata verta paranevat.
Onneksi lempeästi hikoiluttavia liikuntalajejakin löytyy.
”Tärkeintä on kuunnella itseään. Tehokkaita, mutta pehmeitä lajeja ovat muun muassa astangajooga, pilates tai itämaisista lajeista vaikutteita saanut asahi. Myös bodybalance, jossa on yhdistelty joogaa, tai chi:ta ja pilatesta, sopii monille raisumpaa liikuntaa karttaville.”
Hikiliikunnan jälkeen on tärkeää palautua. Lepopäivinä voi kävellä ja venytellä.
Sinänsä kaikki liikkuminen on keholle hyväksi. Esimerkiksi koiranulkoiluttaja tai kävelyä harrastava ylläpitää peruskuntoaan, saa raitista ilmaa, parantaa aineenvaihduntaa ja koiran kanssa liikkuminen jo itsessään hoitaa mielenterveyttä.
”Jos vielä kävelee välillä vähän reippaammin tai vaikkapa hölkkää, aina parempi.”
