Kuntajohtaminen on ollut melkoisessa myllerryksessä jo pidemmän aikaa.
Milloin mikäkin uusi virtaus ajetaan kuntakentän läpi. Välillä näyttää siltä kuin organisaatioita lähdettäisiin uudistamaan uusin opein jo ennen kuin edellistäkään uudistuskierrosta on saatu kunnolla vietyä loppuun.
Pitkän linjan tavoitteena on ollut byrokratian karsiminen ja toimintojen tehostaminen ja tätä kautta säästöjen aikaansaaminen. Yrityselämästä on monesti haettu mallia. Paljon todellakin voidaan vielä tehdä.
Vaikka kuntien kaikkia toimintoja ei voida arvioida samanlaisin tehokkuusmittarein kuin yritysten tekemisiä, löytyy yritysjohtamisesta käyttökelpoisia työkaluja tehokkuuden parantamiseksi.
Yksityisen yrityksen johtamisoppien soveltaminen julkisiin toimintoihin on tuonut mukanaan tehokkuusajattelua kuntiin. Tosin tälläkin suunnalla ollaan vielä alkumatkalla.
Eräiden laskelmien mukaan jo yksistään puolen prosentin tuottavuuden lisäys johtaisi kunnissa neljän miljardin euron säästöön vuositasolla.
Kun tiedetään, millaisissa paineissa julkinen talous kamppailee, tehokkuuden lisäämiseksi on jokainen kivi käännettävä. Puoli prosenttia ei ole paljon työn tehossa, mutta sillä saavutettava neljä miljardia euroa on jo tavoittelemisen arvoinen summa.
Ei ole mitään syytä olla ottamatta mallia yksityisen sektorin johtamisesta, mikäli se tarjoaa hyviä keinoja tehokkuuden lisäämiseksi.
Kuntia ja yksityisiä yrityksiä ei voida verrata täysin toisiinsa. Toimintojen erilaisuus asettaa omat rajoituksensa. Siinä, missä yksityisen yrityksen tehtävänä on tuottaa voittoa omistajilleen, kunnan tehtävänä on tarjota palveluita asukkailleen.
Voiton kaltaiseksi saavutukseksi voidaan laskea se, jos kunnan palvelutaso kyetään säilyttämään mahdollisimman korkeana samaan aikaan kustannuksia säästäen.
Terveystieteen maisteri Leena Kaljusen perjantaina julkaistu väitöstutkimus vahvistaa, että yksityiset johtamisopit ovat tulleet kuntaorganisaatioon. Kuitenkin julkisia palveluita järjestetään edelleen enemmän organisaation kuin asiakkaan lähtökohdasta.
Tässä julkisella puolella on paljon opittavaa. Miten ottaa kunnan asukas ja hänen tarpeensa toiminnan lähtökohdaksi eikä se, miten jokin toiminta passaa yksiin nykyisen organisaation tekemisten kanssa.
Liian usein ollaan liian jäykkiä muutokseen. Kuntien toimintoja pitää voida virtaviivaistaa.
Nyt on otollinen aika tarttua toimeen. Talouden näkymät eivät näytä ainakaan ruusuisilta.
Toisaalta kunnista on jäämässä koko joukko työntekijöitä eläkkeelle. Näin organisaatioita voidaan keventää pehmeällä tavalla irtisanomatta ketään.
Kuntaliitokset on käyttökelpoinen tie turhan byrokratian karsimiseksi ja toiminnan saattamiseksi parhaaseen mahdolliseen kokoluokkaan.
Vaikka tietyt peruspalvelut on järkevää säilyttää lähellä asukasta, kunta hoitaa koko joukon erilaisia tehtäviä, jotka voi kuntalaisen näkökulmasta tuottaa melkeinpä missä tahansa.