Kuntien henkilöstö kasvaa tänä vuonna noin 4 000 uudella työntekijällä, mutta jo ensi vuonna henkilöstömäärä alkaa laskea, kun suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. Kuntien työmarkkinalaitoksen tekemän selvityksen tuloksia kerrottiin keskiviikkona Kajaanissa alkaneilla kuntatyönantajapäivillä, joille osallistuu noin 300 kunta-alan päättäjää ja johtajaa.
Joka viides palkansaaja on kunnan leivissä, kaikkiaan 429 000 suomalaista. Vuoteen 2010 mennessä henkilöstön määrä laskee kolmella tuhannella. Kuitenkin Oulun läänissä ja Etelä-Suomen läänissä kuntien työntekijämäärä kasvaa kuntatyönantajien arvioiden mukaan. Työntekijämäärä laskee eniten alle 10 000 asukkaan kunnissa.
Tällä vuosikymmenellä jää eläkkeelle 130 000 kuntien työntekijää.
Lisätyövoimaa tarvitaan, mutta rahaa uupuu
Selvityksen mukaan kunnat ja kuntayhtymät tarvitsevat lisää työvoimaa etenkin terveys-, sosiaali- ja koulutoimeen, mutta rahat riittävät vain kahteen kolmasosaan tarvittavasta lisätyövoimasta.
Oulun seudun kasvu heijastuu alueen kuntien henkilöstötarpeeseen. Oulun kaupunki panostaa paljon vanhusten hoitoon, sen sijaan päivähoidon tarve ei kasva, apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironniemi totesi. Lähikuntiin muuttaa lapsiperheitä ja niissä tarvitaan lisää henkilöstöä päivähoitoon ja kouluihin.
Kainuussa ei kuntahenkilöstö kasva, Kajaanin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Moilanen (kesk.) arvioi. Vuoden kuluttua alkava hallintokokeilu tehostaa henkilöstön käyttöä sen lisäksi, että muuttotappio vähentää palvelujen kysyntää.
Työmarkkinajohtaja Jouni Ekurin mielestä kunta on houkutteleva työpaikka myös nuorille. Nyt kun yksityissektori irtisanoo ja lomauttaa, kunta vaikuttaa turvalliselta työnantajalta. Kymmenen vuotta sitten lomautettiin ja irtisanottiin rajusti, tänä vuonna työpaikka menee noin sadalta kunnan työntekijältä koko maassa.
Ekurin mielestä kannattaa muistaa, että kuntatyössä työaika on lyhyempi kuin yksityissektorilla ja loma pitempi. Ne kun laskee, ei pienempi palkka tunnu niin pieneltä.
Kuntapalkkaselvitys tehtiin keväällä, ja tulokset voisivat olla erilaiset, jos henkilöstön lisäämistarpeita ja mahdollisuuksia kysyttäisiin kunnilta nyt, Ekuri arvioi.
Ekurin mielestä kuntatyönantajan perusoikeuksia rajoitetaan laeilla monin tavoin. Esimerkiksi työhönsä sopimattoman ihmisen irtisanominen vie 7-8 kuukautta. Työnjohto-oikeuden käyttöä saattaa jarruttaa pelko julkisesta riepottelusta. Kuntatyönantajan julkinen kuva on Ekurin mielestä kuitenkin vahvistunut sitten lamavuosien. Sitä osoittaa sekin, että kunta-alan ammattijärjestöjen lakot eivät ole vieneet järjestöjen haluamiin tavoitteisiin.
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan puheenjohtaja, Tampereen henkilöstöjohtaja Pekka Palola peräsi rönsyjen karsimista kuntien palvelutuotannosta. Esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripalveluita voivat tuottaa myös vapaaehtoisjärjestöt.
Palola uskoi, että kuntien henkilöstö vähenee enemmän kuin keväällä tehty selvitys kertoo, sillä kuntien tulopohja ei kestä niin laajaa toimintaa.