Pohjois-Pohjanmaan kunnat kertovat internetsivuillaan heikosti ympäristönsä tilasta. Oulun yliopiston maantieteen opiskelijan Minna Ronkaisen tuoreen tutkimuksen mukaan peräti 21 kuntaa maakunnan 38 kunnasta ei kerro internetissä mitään ympäristönsä tilasta.
Ainoastaan Oulun kaupungin nettisivut sisältävät monipuolisesti ympäristötietoa. Loppujen 16 kunnan sivuilta tietoa löytyy jonkin verran.
"Tilanne on se, että suurin osa Pohjois-Pohjanmaan kunnista mainitsee hädin tuskin mitään ympäristöasioistaan. Tulos on surkea. Olisin odottanut, että nettisivuilta olisi edes vähän enemmän tietoa löytynyt", Ronkainen sanoo
Tutkimuksessa selvitettiin miten kunnat kertovat ympäristöasioistaan internetissä. Kaikilla maakunnan 38 kunnalla on omat kotisivut.
"Otin tarkastelukohteiksi ilman- ja vedenlaadun. Kävin kaikkien kuntien sivut läpi ja katsoin mitä löytyy ja mistä", Ronkainen kertoo.
Jätehuollostakin kannattaisi tiedottaa
Oulun kaupungin nettisivuja Minna Ronkainen pitää hyvänä malliesimerkkinä. Tietoa yhdyskuntailman ja luonnonvesien laadusta löytyy monipuolisesti ja jopa useamman vuoden ajalta.
Surkeimmiksi tapauksiksi osoittautuivat Alavieskan ja Merijärven kunnan kotisivut. Ronkaisen mukaan nämä kaksi kuntaa eivät kerro ympäristöasioistaan yhtään mitään. Sivuilla ei ole edes mainintaa siitä, millaisessa luonnonympäristössä kunnat sijaitsevat.
"Ympäristöasiat ovat tärkeitä ja nykyään yhä keskeisemmässä asemassa. Kuntien pitäisi tiedottaa niistä paljon enemmän", pohtii Ronkainen ja hämmästelee sitä, kuinka moni kunta ei mainitse sivuillaan mitään esimerkiksi ilmanlaadusta.
"Jos ilmanlaatu on hyvä, niin sanottaisiin edes, että se on yleisesti ottaen hyvä."
Ilman ja luonnonvesien laadun lisäksi kuntien pitäisi Ronkaisen mielestä kertoa internetissä huomattavasti nykyistä enemmän myös jätehuollostaan ja siitä, miten jätehuolto kunnassa ylipäätään on järjestetty.
Netti on helppo kanava välittää tietoa
Internetissä jaettu tieto on laajan ihmisjoukon hyödynnettävissä. Jo tämän takia kuntien pitäisi Minna Ronkaisen mielestä panostaa myös ympäristöasioista kertomiseen.
Hän ei osaa sanoa miten ja kuinka paljon kunnat tiedottavat ympäristöönsä liittyvistä asioista muuta kautta. Ronkainen kertoo pohtineensa tutkimuksessaan sitäkin, miksi kunnat eivät jaa tietoa internetissä.
"Resurssipulalla sitä ei ainakaan pystytä selittämään. Nettisivujen päivittäminen ei vaadi niin suurta työ- ja rahamäärää, etteikö sitä kyettäisi tekemään."
Ronkainen vertasi tutkimuksensa lopputulemaa kuntien taloudelliseen tilanteeseen ja tuli siihen tulokseen, että kunnan taloudellisesta tilanteesta asia ei ole riippuvainen.
"Monet huonossa taloudellisessa tilanteessa olevat kunnat kertovat ympäristöasioista netissä enemmän kuin taloudellisesti paremmassa kunnossa olevat kunnat."